Keskustelu

« aihelistaan

WRE


  • nimimerkki

    Juha

    14.9.2018 klo 08:07
    2 viikkoa (syyskuun loppuun mennessä) aikaa anoa kansainväliseltä liitolta tulevan kauden kisoille WRE-statukset.

    Anomus Annan kautta liittoon Palmin Petterille, joka hoitaa anomuksen eventoriin eli IOF:lle. IOF käsittelee hakemukset 6.-7.10. ECTOn (ja foot-o maailmancupin) päätöskisojen yhteydessä pidettävässä kokouksessa Prahassa.

    Kisaan tarvitaan IOF:n sertifioima valvoja. Nimilistaa ehdokkaista löytyy orienteering.org sivuilta. Listalta puuttuvat vielä kurssin käyneet SamiH, Antti ja PetteriH, joilla lienee jo akreditointi-hakemus vetämässä.

  • nimimerkki

    Esko

    17.9.2018 klo 11:11
    Oikeastaan tätä asiaa kuuluisi kommentoida tarkkuussuunnistuksen kehittämisryhmän.

    On ehdotettu että vuoden 2019 SM-kisan PreO tai tempo tai molemmat olisivat WRE-kisoja.
    Voi olla että 2019 kisajärjestäjäseura ei vielä lämpene ajatukselle.

    Mutta mitä mieltä te kilpailijat olette yleensä WRE-kisoista ja kohdistetusti SM-kilpailun osalta?

    WRE tarkoittaa siis kilpailua, josta lasketaan myös maailmanrankipisteitä.


  • nimimerkki

    Lauri M

    17.9.2018 klo 12:51
    FinTrailO ja SM-kilpailut ovat vuosittain kauden kovimmat kotimaiset mittelöt ja näille molemmille soisi WRE-arvon. Tykkään ajatuksesta että SM-tempossa voisi samalla otattaa ulkomaalaisiakin huippuja vastaan.

  • nimimerkki

    PekkaS

    19.9.2018 klo 16:55
    Olen tuota Eskon ehdotusta miettinyt muutaman päivän, enkä oikein lämpene ajatukselle.
    Osasyynä sekin, että tässä valmistelemme Sastamalaan vuoden 2020 SM-kisoja ja tuo ajatus WRE -kisoista ennemminkin säikäytti.

    Ajatellaanpa että FinTrailo ja mahdollisesti Fin5 tarkkuussuunnistus olisivat WRE-kisoja. Alkaa olla vähän liikaa samassa maassa, jos vielä SM-kisakin olisi. WRE -kisoja ei kuitenkaan kannattaisi olla ihan älyttömän paljonkaan. Käy pian niin, että joistain kisoista saa kovat pisteet aika heppoisesti.

    Mietin sitä, että SM-kisat ovat nyt mukavan pieni tapahtuma, johon toivottavasti alkaa osallistua enemmän suomalaisia. Epäilen, että WRE -arvo toimii enemmänkin uusien kilpailijoiden karkottimena (siis kotimaisten), kuin houkuttimena. Ainakin kisat venyvät ja järjestäjien työtaakka paisuu.

    Jos puolet SM-kisan osallistujista olisi ulkomaisia, onko SM-kisan arvolle sopivaa, jos esim. plaketin saaja olisi kokonaiskilpailussa jossain sijalla 36? Mielestäni ei.

    Jos yksittäiset ulkomaiset kilpailijat haluavat osallistua kisan ulkopuolella SM-kisaan, on se mielestäni ihan hieno asia. Mutta SM-kisa, eikö se voitaisi pitää SM-kisana.

    Olen varmaan tällainen vastarannan kiiski, mutta tuollaisia mietteitä minulla on.

  • nimimerkki

    Antti Rusanen

    19.9.2018 klo 17:55
    Kannatan Laurin näkemystä.

    SM-kilpailuilla on toki arvo itsessäänkin, mutta olisi mukava samalla kilpailla myös ulkomaisia tarkkuussuunnistajia vastaan.

    Maailmanrankikilpailuita on tarkoitus saada useampia joka maahan. Maailmanrankikilpailuiksi valittavilta kilpailuilta voisi toivoa sekä laadukkaita ratoja että kovatasoista osallistujajoukkoa. SM-kilpailuissa molemmat ehdot täyttyvät, eikä Suomessa ole vielä tiedossa muita pidemmälle suunniteltuja kilpailuita ensi vuodelle. Tulevina vuosina voi olla SM-kilpailuiden sijaan muita kilpailuita maailmanrankin osana.

    Pekan kommenttia heppoisesti saatavista kovista pisteistä en ymmärrä. Maailmanrankikilpailuista voi saada kovat pisteet vain, jos mukana on kuusi rankilistalla korkealle sijoittunutta. Esimerkiksi avoimen sarjan MM-preon voittajan pisteet olivat huonommat kuin FinTrailO:n ja EM-kilpailuiden voittajan, koska rankilistan kärjestä Marit Wiksell ja Martin Fredholm eivät mahtuneet joukkueeseen. Egyptin kisoista kukaan ei saanut asiallisia pisteitä, koska mukana oli vain muutama tarkkuussuunnistusta aiemmin harrastanut. Kovat pisteet saa siis vain, jos on kovia osallistujia, jolloin kilpailua ei voi heppoisesti voittaa. SM-kilpailut eivät ole heppoisia, vaan maailmanrankin arvolle sopivia kaikin puolin.

    Tällä hetkellä kilpailuiden vähyys on maailmanrankin suurin ongelma. Käytännössä maailmanranki toimii tällä hetkellä kohtuullisesti vain niille, jotka osallistuivat sekä EM- että MM-kilpailuihin. Suomesta vain MM-joukkue on saanut rankilistalle vaadittavat 6 hyvää tulosta. Olisi mukavaa, että Suomesta aktiivisesti kilpailevat myös maajoukkueen ulkopuolelta saisi tasonsa mukaisen maailmanrankisijoituksen.

    En usko WRE-arvon karkottavan osallistujia. Jos vertaa FinTrailO:ta ja SM-kilpailuita tänä vuonna, niin voisi päätellä WRE-arvon houkuttelen myös suomalaisia osallistujia enemmän.

    Järjestäjälle tulee lisävaivaa englanninkielisistä kilpailuohjeista ja suuremman osallistujamäärän aiheuttamasta kilpailun keston kasvusta. Toisaalta SM-kilpailuissa suuri osallistujamäärä ei ole ollut ongelma, vaan saattaisi olla jopa toivottavaa, jotta järjestäjä saisi enemmän osallistumismaksuja lähes samalla työmäärällä. Kilpailun keston ei pitäisi olla ongelma, jos yhtenä päivänä on vain yksi kilpailu.

    Olisihan se häpeä, jos ulkomaalaiset voittaisivat suomalaiset SM-kilpailuissa. Lupaan osaltani pitää huolen, että niin ei pääse käymään.

  • nimimerkki

    Antti

    19.9.2018 klo 18:13
    Tämän syksyn Prahan maailmanrankikisat ovat muuten samaan aikaan sekä Tsekin että Slovakian mestaruuskilpailut. Voisihan kysyä, haluaisiko Ruotsi jakaa SM-mitalinsa ensi vuonna Muuramen kilpailuiden perusteella.

  • nimimerkki

    Esko

    19.9.2018 klo 18:18
    Vähän korjaan Pekkaa, ehdotus ei ollut minun. Keskustelu jatkuu ...

  • nimimerkki

    Antti

    19.9.2018 klo 18:26
    Hyvä, että keskustelua syntyy. Joskus tuntuu siltä, että keskustelu loppuu siihen, kun joku täräyttää kantansa, muutama myötäilee ja eri mieltä olevat vaikenevat. Minun kanssani saa olla eri mieltä, vaikka usein kerronkin näkemykseni liiemmin pehmittämättä.

  • nimimerkki

    Anna

    20.9.2018 klo 10:33
    En usko, että WRE-status olisi lisännyt kilpailijoita SM-kisoihin tänä vuonna, koska uskon, että syynä vähäisempään määrään oli matkan pituus Etelä-Suomesta (missä toistaiseksi suurin osa asuu) ja mahdollisesti SM-status (pelottava aloittelijoille). Mutta kannatan lämpimästi niin montaa WRE:tä Suomeen kuin mahdollista, aina kannattaa vetää kotiinpäin! (eli antaa suomalaisille kilpailijoille mahdollisuus saada pisteitä kotimaassa) Ja varmasti se lisää naapurimaiden kilpailijoiden kiinnostusta tulla meidän kisoihimme.

  • nimimerkki

    Juha

    20.9.2018 klo 13:21
    Toivon myös useampia WRE-kisoja Suomeen. Samoin olisi toivottavaa, että sen lisäksi kaikki ECTO-kisat olisivat myös WRE-kisoja. Tämä ensisijaisesti siksi, että nyt vain maajoukkueessa sekä EM- että MM-kisat käyneillä on täydet 6 kisaa kohtuullisin pistein. Tämän ryhmän ulkopuolelta vain AriT on kerännyt 6 pistekisaa, mutta näistä kaksi Egyptistä (josta parhaillekin huonot pistemäärät).

    Järjestelyt eivät mielestäni tuota kaksikielisyyttä lukuunottamatta muutu mitenkään. Pääosa kotimaisista kansallisista on jo tällä hetkellä järjestelyiltään, kartaltaan ja radoiltaan riittävän korkeatasoisia ollakseen WRE-kalenterissa. Kaikkien kisojen ei missään tapauksessa pidä olla WRE-kisoja, mutta olisi hienoa jos tärkeimmät kisat sitä olisivat. 6-8 kisaa kaudessa tarjoaisi kaikille mahdollisuuden saada täydet kisat rankille ja näin tasoaan vastaava rankisijoitus.

    Jos tämän kauden kotimaisin voimin kisatut kansalliset olisivat olleet WRE-kisoja olisi käsittääkseni paras pistemäärä niistä irronnut Nuuksion TempO:n voitosta (0,85 pistettä). Siellä olivat kaikki WRE-ennakkopisteissä parhaat kisaamassa ja voittoaika 77% kolmen parhaan keskiarvosta. Nuuksion PreO:n voitosta olisi vastaavasti saanut 1,55 pistettä. Syynä eroon on se, ettei kolmen parhaan pistekeskiarvoon ei tullut eroa ollenkaan. SM-TempOn voitto taas olisi tuonut Antille 1,48 pistettä suurinpiirtein samalla voittomarginaalilla kuin minulla Nuuksiossa, mutta tuloksista puuttuivat SamiH ja AriT. Siitä johtuen tasopistemäärä nousi 0,6 pistettä, samoin siis kisan tuomat pisteet. Isompi pistemäärä siis heikompi tässä rankissa. Norjalaiset tarjosivat omassa mestaruuskisassaan Arnolle ylivoimaisen 2 pisteen voiton, joka Martin Julluminkin ilmestyttyä lähtöviivalle olisi tuonut -0,38 pistettä.

    Tuo -0.38 kelpaisi kenelle tahansa, mutta Antilla ei olisi käyttöä 0,85 pisteellä ja Pinjallakin se korvaisi vain heikoimman pistemäärän. Ei kotimaisin voimin voi huippupisteitä saada, kuin huippusuorituksella ja kaikkien muiden epäonnistuessa pahasti. Ruotsissa ehkä hieman helpommin, varsinkin kun useimmiten myös Norjan kärki siellä mukana. Meillä kuuden ”parhaan” ollessa paikalla kisan tasopistemäärä on 1,55, Norjassa 1,32 ja Ruotsissa 0,64. Hyvällä suorituksella saa kohtuulliset pisteet ja kisat tarjoavat muillekin kuin maajoukkueelle mahdollisuuden niihin tai yleensä edes pisteisiin ilman armotonta maailmanmatkailua.

    Miinuksena tietysti se, että kisat saattavat venyä jos normaalin 30 sijaan paikalle tuleekin 60 henkeä. Ja 3 euro/kilpailija IOF:lle.

  • nimimerkki

    Mikko

    20.9.2018 klo 13:40
    Mikä on WRE rankin käytännön merkitys tällä hetkellä? Vaikuttaako sijoitus maailmanrankilla maajoukkuevalintoihin tai esimerkiksi MM/EM-kisoissa karsintaryhmien jakoon tai lähtöjärjestykseen?

    Onko ECTO pisteillä jotakin yhteyttä em asioihin vai kisataanko siinä pelkästään Eurooppa cupin parhaan tittelistä?

    Mielestäni on hieman outoa jos jokin kisa on ECTO muttei WRE.

  • nimimerkki

    Mikko

    20.9.2018 klo 13:53
    Ja mielestäni SM-kisojen järjestäminen yhteistyössä ruotsalaisten kanssa on miettimisen arvoinen idea vaikka lähestyykin pohjoismaisen maaottelun ideaa.

  • nimimerkki

    PekkaS

    20.9.2018 klo 14:16
    Tunnustan tietämättömyyteni. En ole perehtynyt mitenkään tuohon WRE -pisteiden muodostumiseen.
    Olisihan se toisaalta hyvä, että mahdollisimman moni saisi tilaisuuden mitata taitojaan maailman muitakin huippuja, kuin suomalaisia vastaan. Silti minä jotenkin vierasta ajatusta, että SM-kisa olisi kovin kansainvälinen.
    Kehittämistyöryhmä voisi pohtia SM-kisan sääntöjä. Jos SM-kisa on WRE -kisa niin kai ainakin tempon sääntöjä pitäisi muuttaa. Nythän käsittääkseni säännöissä on, että pitää olla erillinen karsinta ja finaali, johon pääsee 15 karsinnan parasta. Entäs jos tilanne on se, että viidestoista karsinnan suomalainen on sijalla 50, otetaanko finaaliin silloin 50? Eli pohtikaapa nuo asiat kuntoon.
    Nythän tuo erillinen finaali on ollut aika kehno esitys, kun karsinnan pisteet jäävät voimaan. Sitten vedetään kahden aseman finaali, joista nykykäytännön mukaan toinen vielä hylätään, niin ainoa vaikutus on, että päivä venyy tarpeettomasti. Jos kilpailijoita on yli sata (WRE-kisassa helposti) olisiko järkevää luopua erillisestä finaalista. Reilusti asemia ja kisa olisi heti valmis.
    Ainakin finaali pitäisi olla sellainen, että aloitettaisiin nollilta ja asemia olisi vähintään viisi.

    Onneksi en vielä ehtinyt hakea vuoden 2020 SM-kisaa. Täytyy neuvotella uudestaan seuran johdon kanssa ja kuulostella mitä mieltä siellä ollaan. Tuskin WRE kisa-anomusta estää, mutta parempi että asiat tiedetään etukäteen.

  • nimimerkki

    Antti

    20.9.2018 klo 14:24
    Maailmanrankin toimivuuden kannalta olisi tosiaan tarpeen, että kilpailuita olisi enemmän. Tämän vuoden osalta kilpailijoiden pohjapisteet rankin laskentaan oli iteroitu useamman vuoden arvokilpailuiden ja Eurooppa-cuppien tuloksista, jonka vuoksi kilpailijoiden piste-erot olivat varsin pienet. Ensi vuoden pohjapisteet lasketaan olettaakseni tämän vuoden rankista, joka ei ole vielä oikein vakiintunut, ja kilpailijoiden väliset piste-erot ovat liian suuret. Kilpailussa täytyy siis olla mukana puolen tusinaa EM- ja MM-kilpailuiden kiertäjää, jotta kilpailun pohjapisteet asettuvat kohdalleen. Olisi siis hyvä, että ensi vuoden jälkeen Suomesta löytyisi toistakymmentä tarkkuussuunnistajaa, jotka ovat saaneet tasonsa mukaiset pisteen maailmanrankilla. Tällöin tulevien vuosien rankikilpailuissa kilpailun pistetaso asettuisi kohdalleen tarvittaessa myös suomalaisten osallistujien perusteella.

  • nimimerkki

    Antti

    20.9.2018 klo 14:34
    Maailmanrankin merkitys on oma kysymyksensä. Konkreettista merkitystä esim. lähtöjärjestykseen tai osallistumisoikeuksiin sillä ei tietääkseni ole tällä hetkellä. Suomessa maailmanranki ei ole vielä ollut maajoukkuevalintojen perusteena, eikä se sellaiseen mielestäni sovikaan. Rankin laskennassa huomioitavilla kilpailuilla toki on merkitystä maajoukkuevalinnoissa.

    Itse käytän maailmanrankia itsetunnon pönkittämiseen, jos muuten masentaa.

  • nimimerkki

    Antti

    20.9.2018 klo 14:49
    Vuodelle 2020 löytynee myös muita maailmanrankikilpailuita, joten ei maailmanrankikilpailun järjestäminen ole SM-kilpailuiden järjestämisen edellytys. Maailmanrankikilpailut vuodelle 2019 pitäisi hakea nyt, eikä ensi vuodelle ole tiedossa muita valmiita kilpailusuunnitelmia FinTrailO:n ja SM-kilpailuiden lisäksi, joten erityisesti ensi vuoden SM-kilpailuita toivoisin osaksi maailmanrankia.

    Tempon voisi järjestää hyvin yksiosaisena. Se olisi sujuva toteutus. Ei anneta sääntöjen estää sujuvaa toteutusta. Säännöt on aikanaan suunniteltu senhetkisen ymmärryksen mukaan, joten niistä pitää voida perustellusti poiketa. Maailmanrankin pistelaskennassa kaikilla pitää olla samat rastit, jotta aikaeroja voi käyttää pistelaskennan perusteena.

  • nimimerkki

    Anna

    21.9.2018 klo 07:17
    Jos SM-tempon finaalista on kyse niin siihen pääsisi tietysti 15 parasta + sitten se määrä suomalaisia, että finaalissa on myös 15 suomalaista. Näin oli esim. viime vuonna kun Geir Myhr Oien oli mukana (15 suomalaista plus hän finaalissa).

    Ja nimenomaan itsetunnon pönkittämiseenhän tuo ranki tällä hetkellä on, mutta kun sellainen nyt on, niin olisi toki hyvä, että suomalaisilla olisi hyvä mahdollisuus pärjätä.

  • nimimerkki

    Jari

    21.9.2018 klo 11:31
    Minulta olette tottuneet saamaan kommentin, sitä erikseen pyytämättä tai että se olisi edes tarpeellista. Enkä petä nytkään :D

    Mietin SM-kisoja neljästä eri tulokulmasta: identiteetin, kategorisointi, järjestäjän ja kilpailijan näkökulmista.

    1) Identiteetti:
    Minulle SM-kilpailut ovat aina olleet erityisessä asemassa. Pikkupojasta lähtien SM-kilpailu on ollut SE kilpailu, jossa olen halunnut menestyä. Päämäärä ja vuoden tulosmittari. Arvostan SM-mitalit korkeammalle kuin EM-mitalit. MM-mitalit menee edelle.

    SM-kilpailuilla on erityinen yksilöllinen identiteetti, jota varjelisin "viimeiseen asti". Siihen liittyy isänmaallisuutta ja kansallistuntoa. Suomen lipusta lähtien.

    2) Kategorisointi (luokittelu)
    Meillä järjestetään neljää erityylistä tapahtumaa: SM, FinTrailO, kansalliset ja neljäntenä kuntorastit/ad-hoc harjoitukset. Nämä ovat ne portaat, jolla edetä aloittelijasta mestariksi. Erilaisia ja eritasoisia. FinTrailO on loistava kansainvälinen tapahtuma, jossa kuka tahansa pääsee mittauttamaan kv-tasonsa. Arvokisoihin (MM/EM) pääsee vain pienehkö (vakio) joukko.

    Jos SM-kilpailuun liitetään WRE, niin minun ajatusmallissani SM ja FInTrailO lähestyvät samaa kategoriaa. Näen (identiteetti) arvon siinä että meillä on selkeitä erilaisia tapahtumia eikä kaikki ole "samaa mössöä". Kärjistetysti kirjoitettuna.

    3) Järjestäjä
    SM-kilpailuiden kartat ja radat riittävät WRE-kilpailuun. Isompi asia on kv-kilpailun muu järjestäminen. Kilpailuohjeet hoituu helpohkosti englanniksi, mutta FinTrailO kokemusten myötä joudut yllättävän paljon hoitamaan matka- ja majoitusasioita ja esim viisumiasioita. Ainakin täällä maakunnassa. Tempo-asemille tarvitaan kielitaitoista toimitsijaa kuten infoonkin. Pienellä maakuntaseuralla ei riitä (kielitaitoisia) tekijöitä näihin, vaan se kasautuu muutamille, joille on jo hommia kaksinkertaisesti se mitä "laki sallii".

    En haluaisi, että SM-järjestelystä muodostuu lähtökohtaisesti niin haastava projekti, että osa potentiaalista järjestäjistä ei ko syystä kilpailua hae. Jos joku SM-kilpailuja hakeva seura haluaa järjestää samalla myös WRE:n - en vastusta. Identiteettiarvon kannalta on olennaista, että onko tapahtuma SM, jonka yhteydessä on WRE vai WRE, jonka yhteydessä on SM. Kumman ehdoilla tehdään. Iso ero.

    4) Kilpailija
    WRE on nykypäivää. Myös money talks eli raha puhuu. Se joka haluaa menestyä maailmanrankilla on kierrettävä merkittävä määrä kisoja ulkomailla. Emme ole ammattilaisia, joten jokaisen taloudellinen ja ajankäytöllinen tilanne asettaa rajoituksia. Yhden tai edes kahden lisä WRE saaminen Suomeen ei muuta peruskuviota. Matkustettava on. Maailmanranki ei ole siten reiluin tapa absoluuttisen paremmuuden mittaamiseksi.

    Palaan alkuun eli SM-kilpailuiden merkitykseen kilpailijalle. Tuntuuko yhtä hienolta voittaa SE ENSIMMÄINEN SM-plaketti että on järjestetyn kilpailun kuudes vai WRE kilpailun 14., mutta sain sen plaketinkin ? Antti, Laurit, Pinja jne eivät saa vastata vaan toivon vastausta niiltä jolta tuo SM-mitali tai plaketti vielä puuttuu.

    Case: Pekka voitti pronssia ja Kyllis plaketin tempon kanavakisassa Kontiolahdella 2011. Voi sitä riemua! Näkyi ja kuului. Oli helppo ja mukava yhtyä siihen. Olisimmeko nähneet vastaavaa riemunpurkausta WRE:n yhteydessä, jossa Pekan sijoitus olisi ollut esim 6. ja Kylliksen esim 17. ? Tuskin, kyllä kokonaissijoitus riemua himmentää.


    Summary: En kannata pysyväisratkaisuna enkä vaatimuksena, mutta jos järjestäjä itse haluaa niin minusta ok. Lähtökohtana pitää kuitenkin olla SM-kilpailun identiteetin säilyttäminen.


    Loppukevennys:
    Jos joku haluaa pisteitä, niin liittykää kaikkiin mahdollisiin bonus- ja etuasiakkuusohjelmiin. Sieltä niitä pisteitä tulee !


  • nimimerkki

    Mikko

    21.9.2018 klo 12:18
    Hieno, perusteltu ja moniulotteinen kirjoitus Jarilta.

    Omalta kohdaltani voin sanoa, että ensimmäiset kolme SM-plakettiani ovat kaikki lämmittäneet mieltä ja ensimmäisen SM-mitalin jahtaaminen jatkuu yhä. Tänä vuonna SM-preossa jääminen neljänneksi ei todellakaan harmittanut sillä oma tavoite kilpailun kova taso huomioiden oli juuri plaketti jommasta kummasta kisasta (TempO tai PreO). Harjoituksen kautta oma taso nousee ja kyllä se SM-mitali saattaa vielä tulla. Ensimmäistä mitalia tuuletetaan aina ensimmäistä kertaa :-)

  • nimimerkki

    Anna

    21.9.2018 klo 12:21
    Mä olen sen verran kiiltävän perään, että uskon että olisin riemuinnut viime vuoden SM-pronssista, vaikka edelle olisi mahtunut muutama slovakialainen tai ruotsalainen. Eihän ne siellä meidän SM-palkintojenjaossa olisi olleet kuitenkaan. Mutta noin muuten kannatan valinnanvapautta järjestäjälle - tärkeintä on, että järjestäjiä löytyy!

  • nimimerkki

    Sami T.

    21.9.2018 klo 21:46
    Terveiset Silkeborgista! Yleisesti kannatan kaikkia mahdollisia WRE-hakemuksia.

    Erityisesti haluan kuitenkin, laadukasta provokaatiota kunniottaen, provosoitua kohdasta 'SM-kilpailuilla on erityinen yksilöllinen identiteetti, jota varjelisin "viimeiseen asti". Siihen liittyy isänmaallisuutta ja kansallistuntoa. Suomen lipusta lähtien."

    Tähän liittyy henkikökohtainen trauma :) Vuodet 1987-89 jouduin istumaan kiltisti nurkassa kun itävaltalaiset perustelivat minulle aika lailla sanasta sanaan sama. Ja Bernharnd Venhauer Pinkafeldistä voitti aina ÖM:t kun minua ei päästetty osallistumaan.

    Siksi pyydän, että päästetään kaikki kansallisuudesta riippumatta osallistumaan SM-kisoihin. Ei, itse asiassa anotaan, voisivatko he meidän mieliksi osallistua! (Ei anneta niille kuitenkaan plaketteja, ähäkutti)


  • nimimerkki

    Jari

    22.9.2018 klo 10:56
    :)

    Osallistuminen ++. Meiltäkin porukkaa on käynyt Ruotsin mestaruuskisoissa.

  • nimimerkki

    Esko

    1.10.2018 klo 10:27
    Emme seurana anoneet WRE-kisastatusta SM2019 tapahtumalle.

    Jatkossa tämän tasoiset asiat pitää valmistella tarkkuussuunnistuksen kehittämisryhmässä ja ne pitää periaatetasolla päättää SSL:n tapahtumaryhmässä, koska on kyse SM-kilpailusta.

    Myös SM-kilpailujen järjetelyissä noudatettavia sääntöjä ei voi päättää yksin järjestäjä, vaan niitä kehittelee kehittämisryhmä -> päättää tapahtumaryhmä -> ja SSL:n tarvittaessa sääntöryhmä -> ja lopulta lopullisen päätöksen tekee SSL:n hallitus (tapahtumapäällikön valmistelemana esittelijänä toimii SSL:n toimitusjohtaja).

    Hallituksen jäsenenä minun on huolehdittava, että tarkkuussuunnistusta kehitetään samoin kuin muitakin lajeja - tasavertaisesti.


  • nimimerkki

    Lauri M

    10.11.2018 klo 17:02
    Kauden 2019 WRE-kilpailukalenteri on nyt eventorissa ja suomalaisittain näyttää kivalta. WRE-kalenterissa on tällä hetkellä 12 kilpailua + WTOC. Kilpailuista 5 käydään Suomessa ja 4 Puolassa. Ehkä muutkin vielä heräävät anomaan kilpailuja?

  • nimimerkki

    Antti

    13.11.2018 klo 10:59
    Ensi vuoden osalta WRE-kalenteri näyttää jo ihan hyvältä sekä kansainvälisesti että etenkin suomalaisittain. Suomaisille WRE-ratamestareillekin riittää muutama kisa ulkomailla, jotta kuusi rankikilpailua saa kasaan. Eventorissa näkyvien kilpailuiden lisäksi Ruotsin länsirannikolla on WRE-kisat 31.5.-1.6. Itse ajattelen osallistua Suomen kilpailuiden lisäksi MM-kilpailuihin, syyskuun puolivälin kisoihin Puolassa ja maaotteluun. Silloin saan myös 6 ECTO-starttia ensi vuonna. Ensi vuonna maailmanrankissa on se hauska ominaisuus, että jos minä, Pinja ja Sami emme ole mukana, ei kukaan saa huippupisteitä, koska kilpailun peruspistetaso lasketaan parhaiten edellisen vuoden rankilla sijoittuneiden osallistujien pisteistä.

  • nimimerkki

    Esko

    13.11.2018 klo 11:43
    Eli WRE:ssa on valuvika ;--

  • nimimerkki

    Antti

    13.11.2018 klo 11:58
    Jos Esko viittaat maailmanrankin pistelaskuun, niin tavallaan kyllä. Toisaalta olisihan sekin väärin, jos vaikka viime kevään Egyptin kisoista olisi saanut yhtä hyvät pisteet kuin MM-kilpailuista, vaikka siellä oli vain muutama tarkkuussuunnistusta aiemmin harrastanut.

    Pöhkö tilanne ensi vuonna on se, että jos minä olen mukana, niin kaikki saavat paremmat pisteet kuin jos en olisi mukana, riippumatta siitä, voitanko. Osin sama tilanne oli tämän vuoden MM-kisoissa, jossa rankin pohjapistelistan kärjestä puuttui Marit ja Martin, ja voittaja sai huonommat pisteet kuin EM-kisoissa.

    Normaalikilpailuissa myös se on vähän hassua, että suurten piste-erojen kilpailussa kaikki voittajalle pisteillä hävinneet saavat huonot pisteet, vaikka sija olisi hyvä. Toisaalta kaikki voittajan kanssa tasapisteissä olevat hyvät rankipisteet, vaikka sija olisi huono. Voittajan osalta vipu kääntyy toisin päin, eli piste-erolla tai tempossa isolla aikaerolla voittamalla saa huippupisteet, joita muuten ei voi saavuttaa. Hyviä ja kovatasoisia normaalikilpailuita voittaa todella harvoin piste-erolla. Tempossa voittajan aika on aina hieman parempi kuin kolmen parhaan keskiarvo, johon vertailu tehdään.

  • nimimerkki

    Juha

    13.11.2018 klo 13:54
    Ylläpitäjä on muokannut tätä viestiä.
    Pientä valuvikaa ehkä laskentakaavassa, mutta kahta hyvinkin erilaista lajia ei ole helppoa vääntää samaan rankilistaan. Vasta ensi vuoden jälkeen rankilista on paremmin kohdallaan. Nyt porukalla niin vähän kisoja, että harvalla huonoimmat suoritukset tippuvat pois ja osalla huipuistakin vielä 15 pistettä puuttuvan/puuttuvien tilalla.

    Ikävää on tietysti se, ettei kaikista kovatasoisistakaan kisoista saa hyviä pisteitä jos listakärki jättää ne väliin. Kauden avaavasta Lipican ECTO:sta ei kovia pisteitä PreO:sta heru, kun Antti ei ole lähdössä, Jan valvojana ja Pinjakin taitaa jättää väliin. Tosin aivan samasta syystä TempOsta saattaa ihan kivat pisteet jollekin irrota, kun on mahdollista voittaa isollakin marginaalilla.

  • nimimerkki

    Juha

    15.1.2019 klo 15:12
    Ylläpitäjä on muokannut tätä viestiä.
    Vilkaisin IOF:n rankilistaa ja totesin, ettei pisteitä ole vielä skaalattu. Tarkoittaa, että pisteet olisi jaettu vähintäänkin kuudella. Ihan mielenkiinnosta luin sitten rankiohjetta ja totesin, ettei niissä mainita mitään skaalaamisesta. Jos näin on, niin alkavan kauden pisteitä lasketaan tämän hetkisten pisteiden perusteella eli kuuden kisan yhteenlaskettujen pisteiden perusteella. Todellisuudessa kisan tasopisteet ovat huomaattavasti suuremmat kuin 6x viime vuotiset.

    Pikaisella laskutoimituksella tarkoittaa sitä, että parantaakseni huonointa pistemäärääni (2,93) minun pitää voittaa kolmella pisteellä PreO-kisa, jossa koko rankikärki mukana. Tai vastaavasti TempOssa saada aika, joka on noin 25 % seuraavien kahden aikojen keskiarvosta. Tuntuu hieman haasteelliselta.

    Onko jollain parempaa tietoa tuosta laskentasysteemistä? Viime kauden laskennan pohjana olleen "pohjalistan" (seeding list) ohjeistuksessa sanotaan yksiselitteisesti, ettei pohjalistaa käytetä kaudella 2019 ja siitä eteenpäin.

    <<<<<<<<<<<<<<<<<<>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>

    Edellisen taitaa olla joku IOF:ssäkin huomannut, kun laskentaohjeistukseen oli eilisen jälkeen ilmestynyt sana rebased ja jakaminen kuudella. Päivittävät parhaillaan rankikaavoja ym.

  • nimimerkki

    Antti

    16.1.2019 klo 15:46
    Viime vuoden rankisääntöihin tätä pohjalistan laskentaa ei ollut kirjoitettu selvästi, mutta tarkoitus on ymmärtääkseni jakaa pisteet kuudella ja säätää rankiykkösen pisteiksi 0,00. Näitä pohjapisteitä käytetään seuraavan vuoden kisoissa. Joka tapauksessa viime vuoden rankilla kilpailuiden vähyyden vuoksi hajonta on paljon suurempaa kuin ensimmäisellä pohjalistalla, johon oli laskettu useamman vuoden arvokisat ja Eurooppa-cup-kisat.
« aihelistaan

Osallistu keskusteluun

tai aloita uusi keskustelu »

Roskapostin esto ei onnistunut. Ole hyvä ja yritä uudelleen.
WRE