Keskustelu

Lisää kansallisia

• ---

  nimimerkki

  Esko

  21.7.2017 klo 11:41
  Tarkkuussuunnistuksen PreO:n kansallisia järjestetään Suomessa liian vähän.
  (Suunnistuksessa kannustukseksi kansallisten vaatimustasoa on höllennetty ohjein ja sääntöjen muutoksilla. Lisäksi pienistä kansallisista ei laskuteta tai on alennettu SSL:n maksu.)
  Tarkkuussuunnistuksessa liiton maksua ei nykyisillä osallistujamäärillä peritä.
  
  Kalenterissa 2017 on vain kaksi kansallista ja kaksi kansainvälistä tapahtumaa. Tosin kaikissa on useita erillisiä kilpailuja. Siis vain kolme seuraa järjestää virallisia kisoja, plus SM.
  Kuntorastitoiminta ja lajin esittelytilaisuudet ovat sensijaan ilahduttavasti lisääntyneet.
  Monet kuntorastit ovat olleet tasoltaan hyviä, siis vain pienen askeleen päässä kansallisista -vain lisää tehtäviä.
  Martin Vappulounaaksi tarjoama formaatti oli hyvä: 15 PreO-tehtävää ja kolme tempo-tehtävää. Nämä kuntorastit olisivat ansainneet kansallisen tai kv-kisan statuksen. Palkinnot eivät ole meille tärkeitä. Esimerkkinä Portugalissa sain Ecto-preokisasta 2016 toisesta sijasta pikkuisen liköörisen pullon sekä Sami ja Juha Latvian Ecto-temposta 2017 mitalin ja lippiksen!
  
  Ruotsissa on ratkaistu ongelma velvoittamalla kaikki lajia harrastavat seurat järjestämään kerran vuodessa kansalliset kisat ja ovat kaiketi vielä sopineet etteivät moiti tai protestoi tehtäviä. Viime mainittu voi asiallisen kritiikin puutteessa viedä tehtäviä huonompaan suuntaankin.
  
  SSL:n näkökulmasta laji on pieni suunnistukseen verrattuna, mutta potentiaalia olisi yllin kyllin! Potentiaalia olisi myös pyörä ja hiihtosuunnistuksessa, tarvitaan vain innokkaita järjestäjiä ja sopivan laatutason kisailuja. Hyvä suunnistuskartta riittää tarkkuussuunnistukseen.
  
  Miten sinä ratkaisisit kisapuutteen?
  

• ---

  nimimerkki

  PetteriS

  8.8.2017 klo 23:08
  Kuinka iso ongelma kisojen vähyys on oikeasti?
  
  A) lyhyellä tähtäimellä
  B) pitkällä tähtäimellä
  
  Mielestäni lyhyellä tähtäimellä kyseessä ei ole ongelma nykyisellään koska kuten Esko totesi niin kuntorastitoiminta ja esittelytilaisuudet ovat nousseet suosioon. Jos mitään ei järjestettäisi niin tilanne olisi huomattava ongelma. Ja ilman muuta olisi mukavampi jos kisoja järjestettäisiin enemmän.
  
  Pitkällä tähtäimellä kyseessä lienee ongelma jos lajia halutaan pitää arvokisalajina.
  
  Toisaalta ainakin itse näen että isoin asia on tällä hetkellä saada lajin harrastajamäärät kasvuun, mikä korjaa myös kisojen puutteen. Ainakin itse uskon näin. Nyt ollaan tilanteessa että tapahtumien järjestäminen jää paljon kiinni sivuseikoista. Jollakulla ei ole aikaa työ- tai perhesyistä, jollain seuralla ei ole sopivia maastoja, jossakin päin on vaikea saada karttoja käyttöön vaikka maastoja löytyisi.
  
  Lisää harrastajia ja yksittäiset haasteet eivät vaikuta yhtä paljoa.
  
  Toki kuntosarjoja voi järjestää myös kansallisten yhteydessä mutta ainakaan aikaisempina vuosina ne eivät ole tavoittaneet lähellekään samaa määrää kokeilijoita kuin nykyiset esittelytilaisuudet ja kuntorastit.
  
  Mielestäni tärkeämpi kysymys olisikin että saadaanko lajia kokeilleet jäämään harrastajiksi vai ei.
  
  Myöskin pitäisi miettiä vakavasti sitä seuraavia kysymyksiä
  
  A) onko tuote (tarkkuussuunnistus) nykyisessä muodossaan toimiva
  B) tarjotaanko sitä oikealla tavalla oikeille ihmisille
  
  Valitettavasti kohtaan A en taida pystyä antamaan objektiivista vastausta (kyllä on!!!, ainakin mielestäni tehtävät ovat mielestäni reilumpia ja mielenkiintoisempia kuin aloittaessani lajin). B-kohtaa hieman epäilen. Onko esim. suunnistajat liian epätarkka kohderyhmä. Vaatisiko tuo jonkinasteista tarkennusta? Ainakaan minulle tarkkuussuunnistus ei ole jalkasuunnistuksen korvike eikä se vetoa minuun samoista syistä. Pidän tarkkuussuunnistuksessa sen ongelmanratkaisun luonteesta, jalkasuunnistuksessa kysymys on vapaudesta jota yksikään muu kestävyysurheilulaji ei tarjoa. Jos esim. maastojuoksukisassa ottaa oman reitinvalinnan niin seurauksena on armotta hylsy jos siitä kiinni jää.
  
  Ihan ideana, voisiko esimerkiksi shakkikerhosta tai ristisanaharrastajista löytyä enemmän potentiaalisia harrastajia tasuun prosentuaalisesti kuin keskimääräisestä suunnistusseurasta? Toinen kysymys on sitten se että jos tasua tarjoaa pulmapelien ystävälle niin tappaako sana suunnistus mielenkiinnon kun assosisaatio on hikinen ja naarmuinen urheilija?
  
  Pahoittelen jos meni vähän off-topic.
  
  

• ---

  nimimerkki

  Esko

  9.8.2017 klo 08:34
  Edellä oli hyviä ja monipuolisia näkökulmia pienen lajin osallistujamäärien lisäämiseen ja sitä kautta kisatarjonnan lisääntymiseen.
  
  Suunnistus laajasti miellettynä on monipuolista ja sillä on tutkitusti hyvä imago. Fyysisyyden lisäksi ajattelun käyttäminen suorituksessa on aina kiehtonut harrastajia ja molemmat yhdessä saavat pysymään suunnistuksen parissa. Tarkkuussuunnistus tarjoaa tuota ajattelua vielä enemmän ulkona liikkumisen ohella ja todellakin pulman ratkaisun näkökulma saattaisi olla täky, johon uudet harrastajat voisivat tarttua.
  
  Osallistujamäärät eivät sinällään ole itsetarkoitus, mutta on vaikea puolustaa lajia päättäjien keskuudessa pienen lajin leiman vuoksi. Suuruus ja rahan liikkuminen kiinnostaa mm. mediaa tai ainakin vaaralliset ja vauhdikkaat tilanteet.
  
  Lajia arvostetaan sen haasteellisuuden vuoksi jo nyt. Osalle perinteisen suunnistuksen harrastajista haastavuus voi olla henkinen este näyttää taitonsa. Syvälle juurtuneeseen sallivaan "pummi"-kulttuurin tottuneille jo selkään ripustettu seurantalaite oli kulttuurin muutos ja virheet näkyväksi tuova väline.
  
  Toivoisin vielä lisää (uusia) näkökulmia tarkkuussuunnistuksen tulevaisuudesta.
  
  ps. liian kriittinen ratamestarin roimiminen saa väistelemään rtm-tehtävää ja sen seurauksena ainakin laji varmaankin kuihtuu.
  
  ps. ps. rakentava kritiikki on hyväksi

• ---

  nimimerkki

  Antti Rusanen

  9.8.2017 klo 16:31
  Minusta kilpailuiden vähyys on ongelma, joka estää harrastajamäärän kasvamisen. Kun ensimmäisen kokeilun jälkeen ei ole seuraavaa tapahtumaa tarjolla, voi into lopahtaa. Maajoukkueelle ja muutamalla muulle aktiiville, jotka kiertävät arvokisat ja Eurooppa-cupin kisoja, kertyy vuodessa kohtuullinen määrä kisasuorituksia, mutta pelkästään kotimaan tapahtumissa ei tarkkuussuunnistusta valitettavasti voi kovin aktiivisesti harrastaa. Tämä myös estää maajoukkueen uusiutumista, koska pelkästään kotimaan kisoja kiertämällä on vaikeaa kehittyä samalle tasolle maajoukkueessa jo olevien kanssa.
  
  Huippu-urheilijan näkökulmasta kilpailuiden vähyys vaikeuttaa kehittymistä ja kilpailurutiinien ja suorituksenhallinnan ylläpitoa. Etenkin tempokisoja tarvittaisiin runsaasti lisää. Tempossa menestymiseen tarvitaan runsaasti kisarutiinia, jotta suoritusrytmin saa hallintaan.
  
  Suomen vahvuuteena on ilman muuta korkeatasoiset radat. Esimerkiksi ruotsalaiset kiertävät kotimaassaan paljon kisoja, mutta ei se välttämättä kovin paljoa kehitä, jos kisat ovat vanhalla suunnistuskartalla ja liput vähän sinne päin. Ruotsalainen kulttuuri, johon kritiikki ei kuulu, ei vie kehitystä eteenpäin. Samaten Ruotsissa ja Norjassa tempokisat ja myös maan mestaruuskisat ovat tyypillisesti 5 asemaa karkealla suunnistuskartalla, joten ovathan ne radat aivan huimasti jäljessä Suomen kisojen tasosta.

• ---

  nimimerkki

  Antti Rusanen

  9.8.2017 klo 16:37
  Lähtekäämme nyt siis yhdessä ratkaisemaan ongelmaa kilpailuiden vähyydestä. Kertokoot kukin vaikka tällä palstalla, missä ja milloin aikoo järjestää kilpailuita, niin siitä ensi vuoden kalenteri lähtee rakentumaan. Voitte myös olla suoraan yhteydessä minuun tai Annaan.
  
  Vuoden 2018 kisakalenteria rytmittää EM-kisat huhti-toukokuun vaihteessa, MM-kisat elokuun alkupuolella ja maaottelu syyskuun lopussa. Tilaa on kotimaan kisoille. Yhtään kotimaan kilpailua ei ole vielä vahvistettu.

• ---

  nimimerkki

  Lauri M

  10.8.2017 klo 15:38
  MU tulee järjestämään perinteisen Kapina-TempO:n myös kaudella 2018. Alustava ajankohta huhtikuussa lumien lähdön jälkeen ja ennen lehtien puhkeamista mahdollistaen näin kilpailunomaisen harjoittelun ETOC-joukkueelle.
  
  Riippuen maastojen kasvamisesta kilpailukuntoon myös syksyllä saatetaan tempoilla.

• ---

  nimimerkki

  Antti

  10.8.2017 klo 16:25
  Hip hei! Hyvä Lauri! Juuri tuohon EM-kisojen alle tarvitaan tempokisoja. Auratuilla teillä voi kilpailla mihin vuodenaikaan tahansa.

• ---

  nimimerkki

  Juha

  10.8.2017 klo 17:55
  Meinaatko Antti mahtua kisajoukkueeseen?
  
  Huhtikuu olisi mitä parhainta aikaa järjestää kisoja. Ikävästi vaan jalkasuunnistuksen kalenteri aivan tukossa meidän suunnalla tuon kuun. Onko pääsiäinen tai jopa viikkoa aikaisemmin liian aikainen ajankohta kisata Turun suunnalla?

• ---

  nimimerkki

  Lauri M

  10.8.2017 klo 19:17
  Kilpailujen järjestelyintoa saattaa laskea myös vapaaehtoisten toimitsijoiden löytämisen vaikeus. Ajoittain on heitetty esiin ajatusta kilpailijoista toimitsijoina. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuulostaa mielekkäimmältä:
  
  A) 10 aseman kilpailu jossa 5 asemalla toimitsijat ja 5 viimeisellä asemalla toimitsijoina kilpailijat
  B) 10 aseman kilpailu jossa 5 aseman alkukilpailu, väliaika ja 5 aseman finaali (samat toimitsijat kahdella asemalla, molemmat osat kaikille)
  C) 5-6 aseman kilpailu ja iltapäivällä esivalmisteltu tempoharjoitus
  
  Mahdollinen odotusaika sisätiloissa.

• ---

  nimimerkki

  Juha

  10.8.2017 klo 20:24
  Sloveniassa vedettiin ECTO TempOn asemat kilpailijoiden voimin. Ratamestari veti asemat ensin 6 kisaajalle, jotka sitten pitivät asemia kisan läpi. Toiminee Suomessakin kunhan ko. ryhmän startti huomioidaan lähtöajoissa. Sloveniassa sitä ei tehty ja meni odotteluksi.
  
  Kannatan ajatusta. TempOn toimitsijoiden määrä tosiaan tekee järjestämisen muuten erittäin hankalaksi.
  
  10 asemaa vähintään.

• ---

  nimimerkki

  Antti

  10.8.2017 klo 21:01
  Juha, meinaan mahtua EM-joukkueeseen. Uskon, että vanhat näytöt kantaa, vaikka tänä vuonna on tullut tappioita.
  
  EM-tempossa en ole ikinä hävinnyt, mukaanlukien karsinnat.
  
  EM-preossa en ole vastannut väärin yhdelläkään rastilla, mukaanlukien aikarastit ja mallisuunnistukset.

• ---

  nimimerkki

  Antti

  10.8.2017 klo 21:08
  Saatetaanhan me Juha mahtua samaan joukkueeseen, jos ryhdistäydyt syksyn kisoissa. Eikös EM-kisoissa voi osallistua 6 preokisaan ja 8 tempoon?
  
  On se mukavaa, että Suomessakin on uusia haastajia, niin ei tarvitse pelkästään ulkomaalaisille uhota.

• ---

  nimimerkki

  Antti

  10.8.2017 klo 21:15
  Portugalin EM-preon ykkösrastia piti kyllä työstää puoli tuntia. Ensin olin vastaamassa notkossa kolmesta lipusta ylintä, mutta lopulta päädyin alimpaan, kun pistin eri ratkaisumenetelmät uuteen tärkeysjärjestykseen. Legendaarisia ratkaisurasteja, joissa enemmistö oli väärässä.

• ---

  nimimerkki

  Lauri M

  10.8.2017 klo 21:32
  ECTO:n malli kuulostaa toimivalta, otetaan käyttöön keväällä!

• ---

  nimimerkki

  Martti

  10.8.2017 klo 22:23
  10 aseman kilpailu kahdessa 5:n aseman jaksossa tuntuisi aika mielekkäälle. Toimitsijoita tarvitaan vähemmän ja kilpailijat voivat taktikoida puolessa välissä loppujakson suoritustaan.
  Minulle riittäisi jo 8 asemaakin.

Osallistu keskusteluun

tai aloita uusi keskustelu »