Keskustelu

« aihelistaan

Preo


  • nimimerkki

    Jari

    13.7.2017 klo 15:08
    Day 1:
    nyt näyttää HYVÄLTÄ !!!

    Pinja ja Pekka piikkipaikalta toiseen kisapäivään. Loistavaa.
    Sattukiko Antille ensimmäinen "lipsahdus" MM-kisahistorian (14v) aikana ?

  • nimimerkki

    Anna

    13.7.2017 klo 15:45
    Tulokset saattavat vielä muuttua...

  • nimimerkki

    Jari

    13.7.2017 klo 15:45
    Luin bulletin 4:n ja .... siis 21 tehtävää, yksi aikarastiasema kolmella tehtävällä. Hmmm

    Karttaa, maastoa ja kilpailijoiden kommentteja näkemättä ja kuulematta veikkaan että Andriksen conundrumit ovat toteutuneet. Riittikö 7 protestia ? Mutta aikarastilla on hurjasteltu :kolme tehtävää oikein 10sekunnisssa.

  • nimimerkki

    Anna

    13.7.2017 klo 15:55
    Kaksi valitusta. Ja tulosongelmia.

  • nimimerkki

    Anna

    13.7.2017 klo 16:22
    Ylläpitäjä on muokannut tätä viestiä.
    En olisi muuten yllättynyt noin suurista eroista Liettuassa (olen tosi yllättynyt, että kisa oli noin tasainen ja noin hyvillä pisteillä, SEA:n on täytynyt olla tiukkana?!?), mutta hiukan erikoista, jos Antti olisi ainoa. Mutta toki Liettuassa on kaikki mahdollista.

    Tuomon pisteet muuttuivat yhtäkkiä (pari tuntia sitten) 9:llä ja PInjan 2:lla.

    Muoks. No olihan siellä useampiakin yllätys, mutta siis niin moni selvisi radasta kuitenkin vain muutamalla virheellä.

  • nimimerkki

    Pekka

    13.7.2017 klo 18:23
    Leimaus si-tikuilla ja järjestäjät olivat sekoittaneet tikkujen numerot. Tuomolle tuli ensin Pinjan tulos. Nyt Pinjalta ja muutamalta muulta on pudonnut piste. Pinjan tulos on kuitenkin tuo 19 ratkaisukartan mukaan.
    Rasti 13 hylättiin kun määritteessä oli väärä määrä lippuja
    Tykkäsin radasta, edes koko kisan ajan jatkunut sade, osin todellinen kaatosade ei vienyt hyvää tuntumaa. Hyvin vähän oli linjojen hakemista, enimmökseen ihan kunnon kartanlukua.

  • nimimerkki

    Anna

    13.7.2017 klo 18:40
    Kiitos raportista Pekka!

    Ymmärtääkseni rasti 18 hylättiin valituksen perusteella, ja siksi tulokset vaihtuivat (Pinjalta putosi piste).

    Yllättävää, että oli kunnollista kartanlukua! Kiva yllätys!

  • nimimerkki

    Anna

    15.7.2017 klo 15:23
    Onnea Pinja ja Pekka!!!

  • nimimerkki

    Jari

    15.7.2017 klo 15:27
    Onnittelut Pinja ?
    Suomen mitaliputki jatkui!

    Pekkakin pääsee podiumille. Onnittelut.


  • nimimerkki

    Martti

    15.7.2017 klo 15:36
    Pinja otti hopeaa. Onnittelut!
    Pekka hienosti neljäs.

    Toivottavasti siellä ei tänään protestoida eiliseen tapaan.

  • nimimerkki

    Pinja

    16.7.2017 klo 16:03
    Kisoista tuli kotiin viemisiksi monia oppeja ja lopuksi mitalikin.

    Tempossa opin, että vaikka bulletinin preolle ja tempolle yhteinen nollatoleranssi sallikin saman pistekohteen toisen puolen nollat, niin kun niitä ei mallisuunnistuksessa ja karsinnassa ole, ei pidä tarkistaa enää puun tms. sivuja. Koska näin on yleensä arvokisatempossa, treenatakin tulisi pääosin tai ainakin usein tarkastamatta näitä sivuja. Nyt treenaan liikaa hitautta. Tempossa sain myös hyvää oppia siitä, miten tsempata itsensä nauttimaan kisasta silloinkin, kun ensimmäisen aseman jälkeen aikaa oli mennyt minuutti, virheitä oli kasassa ainakin 1 ja luultavasti 2, ja ympärilä oli ukkosmyrsky ja sade.

    Viestissä opin, että pihtileimasimella leimattava rastivalintaviestintäkortti tulee leimata ennen SI-leimausta, jotta herää siihen, että aiemmalla osuudella kyseinen rasti onkin valittu. Nyt kiroilin maassa polvillani huomattuani, että Juha olikin jo myös leimannut kympin. Siihen taisi mennä myös viestimitali. (Olin ensin valinnut meneväni rastit 1-9, mutta kun kolmonen ja muutama muukin vaikutti epäselviltä, jatkoin hiukan katsomaan, ovatko seuraavat minulle selkeämmin aukeavia).

    PreOssa opin, että stoppiviivat pitää ennakoida, niitä pitää erityisesti varoa ja niiden lähellä pitää karttaa ja maastoa tarkkailla vain paikallaan. Nyt ylitin viivan preo1:ssä oman arvioni mukaan n. 3-5 m, kunnes kanssakilpailijani huomautti minulle asiasta, suunnilleen hyppäsin ilmaan ja juoksin takaisin. Kanssakilpailijan valituksen vastaukseksi tekemäni protesti rikkomuksen tahattomuuden, pienen merkityksen ja maastomerkintöjen puutteellisuuden puolesta onneksi meni läpi, ja minua ei hylätty. Opin myös, että Preo1:n numeroa ei tule heittää roskiin viestiin valmistautuessa, kun viestin jälkeen on vielä Preo2. PreO2:ssa opin, että kannattaa alussa mennä eteenpäin melko nopeasti, kun tehtävät näyttävät selkeiltä. Tunsin itseni melko ääliöksi joutuessani kiireessä tyytymään kolmanneksi viimeisellä vastaamaan niin, että vastaukseni perustui oletukseen, että aukealla olevasta rastista etuviistoon oikealla n. 4 m päässä oleva pensas on kadonnut (kun muu kasvillisuus ja käyrät tukivat oletusta), vaikka ollaan sentään MM-kisoissa. Mutta ilmeisesti 1 m pajupensas oli 1 m tai korkeamman ruohokasvillisuuden seassa. Silti olisin mielelläni käyttänyt tähän enemmän harkinta-aikaa, mutta kun loppuihin kahteen tehtävään oli noin 7 minuuttia yhteensä jäljellä, oli mentävä eteenpäin. Ja Preo2:n aikarastilla opin, että peukalohankaan kiinnitettävä tempokompassini ei itse asiassa yksin riitä tempoon ja aikarastille, vaan tarvitsen käden ulottuville polvelle tai pöydälle linjauskompassiksi levykompassin. Kaksikin kolmesta aikarastitehtävistä perustui pitkiin linjauksiin, ja viimeistä tehtävää linjasin peukalonkynttä kartalla liu'uttaen kolme kertaa, ennen kuin olin varma. Levykompassi käden ulottuvilla vastaus olisi taitanut tulla sen 7,5 sek aiemmin, joka olisi riittänyt kultaan.

    Opin myös, että kyllä se kuohuviini vaan kannattaa varalle ostaa, jo onneksi se nytkin oli. On tärkeää uskaltaa haluta menestyä ja on tärkeää luopua pelosta, ettei sitä tällä kertaa tulisi.

  • nimimerkki

    Jari

    16.7.2017 klo 21:45
    Ylläpitäjä on muokannut tätä viestiä.
    Pinjalta hyvä yhteenveto. Tuolla asenteella mitaleja tulee seuraavinakin vuosina !

  • nimimerkki

    Esko

    17.7.2017 klo 10:08
    Hyvä Pinja! On todella lohdullista lukea että mitalisteillekin riittää kisan aikana kommelluksia. Muillahan niistä riittää kerrottavaa kiikkustuolissa pitkään.

  • nimimerkki

    PekkaS

    20.7.2017 klo 13:29
    Oma kilpailuni on usein kärsinyt siitä, että jos olosuhteet heikkenevät, minä hermostun ja alan kiirehtiä pois radalta välittämättä enää tuloksesta. Näin esim. viime vuoden MM-kisojen toisena päivänä, kun ukkoskuuro osui radan puolivälissä kohdalle. Samoin FintrailO:ssa lumisateessa.
    Liettuassa satoi jo ennen ensimmäisen kisan starttia ja päätin, että tulkoon mitä tahansa, en anna sen haitata kisaa. Tuo toimi, lopun kaatosateessa naureskelin ja mietin, että tämähän on aika hienoa. Ilma oli kuitenkin lämmin, enkä palellut ennen kuin maaliin tulon jälkeen. Hieno tulos, pääsin pisteen johdossa toiseen päivään.

    Toisen päivän alku oli lupaava, ensimmäiset 6 rastia tuntuivat jopa helpoilta. Vähän huolestutti, että jääkö minulta jotakin huomioimatta, kun otin niin monta edellä lähtenyttä kiinni. Rastilla 7 sitten pilasin koko kisan. Jäin arpomaan ratkaisua uskaltamatta tehdä päätöstä. Kun olin käyttänyt tuon vatvomiseen yli puoli tuntia hermostuin ja väänsin väkisin ratkaisun zeroksi. Eli unohdin täysin kilpailuohjeen määritelmät nollarastin tarkkuudesta. Saman tien ratkaisin vieressä olleen rastin 8 samalla periaatteella myös väärin. Sitten olinkin käyttänyt neljäsosaan rataa reilusti yli puolet ajasta ja loppurata piti ratkoa melkein lennossa. Kohtuuhyvä tulos kuitenkin, kun en ehtinyt loppuradan rasteilla pajonkaan linjoja varmistella tai käydä eri suunnista ratkomassa rasteja.

    Olen tehnyt edellä kuvaamani virheen usein ennenkin. Ensimmäistä kertaa ymmärsin analysoida suoritukseni kilpailun jälkeen. Ymmärsin, että kilpailuhallinta petti pahasti. Jumittuminen yhdelle rastille toi loppupäähän turhia virheitä. Leimaamalla muutaman minuutin pohdinnan jälkeen sen ilmeisimmän lipun, johon olin ensin päätynyt, olisi ratkaisu ollut oikea ja loppupään rasteja olisin ehtinyt ratkoa kunnolla. Rata oli kuitenkin hyvä, liputus ja kartta kunnossa. Analysoinnin tulos oli se, että järkevämmällä ajankäytöllä kuudesta väärin ratkaisemastani rastista olisin leimannut ainakin neljä oikein.

    Sanotaan, että virheistä oppii. Ennen en ole ottanut niistä opikseni, enkä ole oikein edes analysoinut syitä virheisiin. Jospa nyt menisi oppi perille, kun kunnolla asiaa pohdin.

    Viestissä tein virheitä, yhden todella ärsyttävän. Olin niin tyytyväinen, kun sain jo kaukaa linjaamalla yhden lipun rajattua oikeaksi, etten huomannut enää katselutolpalta varmistaa toista suuntaa. Liput olivatkin tulosuunnassa rastiympyrän ulkopuolella. Tuollainen virhe on täysin tarpeeton. Se vain on uskomatonta, miten kilpailutilanteen jännityksessä unohtaa ihan perusasioita.
    Toivon muistavani nämä tapahtuneet tulevaisuudessa.
« aihelistaan

Osallistu keskusteluun

tai aloita uusi keskustelu »

Preo