Keskustelu
« aihelistaan
Kansallinen ja Satakunnan AM-kisa 11.9.
-
nimimerkkiPekkaS
14.8.2016 klo 14:48Selvisihän tuo kilpailupaikka loppujen lopuksi ihan hyvissä ajoin. Kilpailu siis Punkalaitumella 11.9. Linkki kilpailusivulle http://www.suse.kopteri.net/sivu.tmpl?sivu_id=2056
Kilpailukutsu julkaistu, kilpailu on parhaillaan liiton käsittelyssä, joten eiköhän tuo lähiaikoina ilmesty myös IRMAan. -
nimimerkkiPekkaS
1.9.2016 klo 12:53Ilmoittautuminen on ollut auki Irmassa toista viikkoa. Jos et löydä kisaa Irmasta, vaihda kilpailukalenterin ylälaidan sarakkeessa kalenterityypiksi seurakalenterin sijaan kaikki kilpailut. -
nimimerkkiAntti Rusanen
12.9.2016 klo 11:27Kiitos hienosta kisasta Punkalaitumella!
Kävin kilpailun jälkeen maastossa opiskelemassa ja täytyy myöntää, että 8. rastilla tein poikkeuksellisen ison samaistusvirheen.
Tästä on hyvä lähteä nöyrin mielin maaotteluun. Viime vuoteen verrattuna tavoitteena on nostaa joukkueen tulosta kahdella sijalla ja omaa tulosta yhdellä sijalla. -
nimimerkkiAriU
12.9.2016 klo 20:30Hienon kisan olivat SuSelaiset loihtineet - ja homma olin saatu kasaan ilmeisesti vieläpä aika pienellä porukalla. Kaikki toimii vuosien kokemuksella.
Tällaiset suunnistuskartan suurennokselle suoraan tehdyt kisat ovat oikein tehtynä oivallista tarkkuussuunnistusta. Kohteenvalintatehtävien lomaan oli nytkin saatu ujutettua muutama tarkempi tehtävä, eli ratkottavaa riitti koko rahan edestä.
Muutama ajatus tehtävistä ja omista pohdinnoista.
Kolmosrastilla hieman mietitytti rastilipun sijainti. Olisi tehnyt mieli siirtää lippua pari metriä ylemmäksi. Zero kävi mielessä. Lippu oli kuitenkin varmuudella oikealla kohteella ja rastimääritteen mukaisesti nenän pohjoisosassa. Kun rastilipun siirto olisi tarkoittanut kartassa noin puolen millin toleranssia, niin ratamestarin nollarastimäärittelynkin perusteella lippu on tässä kohtaa aika varma vastaus.
Rastilla 5 korkeuskäyrän ja kiven keskinäinen sijainti mietitytti tovin. Mutta ei tuohon - kovasta yrityksestä huolimatta - saanut soviteltua muuta vastausta kuin lipun.
Rasti 8 oli hieno rasti ja erinomaisen mukava ratkoa!
Rasti 11 tuotti kovasti tuskaa ja kauan sitä tuli pähkäiltyä. Ratamestarikin tuumi kisan jälkeen, että hieman väljempi liputus olisi ollut paikallaan. Korkeustason tuonti itäpuolen kivistä sulki A-lipun pois, mutta B:n ja C:n välille en onnistunut saamaan täyttä varmuutta. Kevyesti olin C:n kannalla. Lounaispuolelta referenssipisteet olivat aika kaukana käyrästä, joten sieltä tehtävä ei auennut. Ylempi korkeuskäyrä eli tiellä ollut kukkula piti olla 5 metriä korkeallamma kuin kysytty käyrä. C-lipulle en saanut korkeuseroa kuin hätäisesti 2,5 metriä. Suunta kukkulalta aukon kiville poisti jälleen A:n mutta B:n ja C:n välille ei löytynyt varmuutta. Kun mikään ei sulkenut pois lippua B ja kun visuaalinen vaikutelma notkon keskiosasta tuki samaa valintaa, niin vahva veikkaus kallistui B:n puolelle.
Rasti 15: Vuonna 2013 Keravan SM:n rasti 15 (silloinkin) oli saman kaltainen ja ihan poskelleenhan se silloin meni. Nyt onnistui kohdilleen.
Rasti 16:n kohteet olivat selkeästi luettavissa, mutta harjanteen suunta oli pari piirua paarpuurissa. Kun tästä toipui oli kohde varsin selkeä.
Rasti 18 oli jälleen upea! Erona rastiin 3 oli se, että lippu ei voi olla nyt kohteella. Korkeuskäyrä ei millään mahdu jyrkänteen ja rastilipun väliin.
19 - 22: A-tehtäviä hakkuuaukon takana. Todella mukavia ratkoa ja kartta oli mitä mainioin.
Ja viimeisenä kilpailun upein asema 23. Aukon pistekumpare helpotti ratkaisua, mutta tosi mukava ratkottava.
Eikä tässä vielä kaikki. Varsinainen elämys oli odottamassa aikarastilla.
Aikarastille oli melko pitkä kävely ja suoraan edessä olevat liput sai hyvin luettua jo ennen penkille istumista. Oletus oli selvä, viisi kumparetta ja äffä on se "joku muu". Eli nyt siis lasketaan monesko kumpare ja jos kysytään jotain muuta niin se on foxtrot.
Ensimmäinen karttalehti esiin ja rastiympyrän keskellä olikikin tyhjää valkoista. Kyllä on kiusallinen tunne kun äkkiä tajuaa etteihän tästä tehtävästä ymmärrä yhtään mitään. Koko kroppa kipsaantuu ja hengityskin unohtuu. Onneksi rastimääritteen vilkaisu avasi umpisolmun ja hengitys lähti jälleen toimimaan. Kumpreitten väli oli näin toteutettuna ihan hauska tehtävä. Jokin raja tuossa kuiteniin pitää olla kuinka kaukana nuo kohteet saavat olla toisistaan, joiden väliä kysytään. Liekö tästä jo jokin kansainvälinen sääntö tai herrasmiessopimus olemassa?
Ja lopuksi se sitten tapahtui - kysyttiin sitä "jotain muuta". Eli ensimmäisen kerran elämässä pystyi aikarastilla vastaamaan ilman, että katsoi lainkaan maastoon. Tämä tuskin tulee toviin toistumaan - mutta kiva että edes kerran elämässä...
Suuret kiitokset hyvistä kisoista, mukavista kokemuksista, lyhyestä kotimatkasta, kotamakkaroista ja omenapiikarasta. -
nimimerkkiPekka
13.9.2016 klo 09:54Huomasin Arin kirjoituksen luettuani, että unohdin ladata aikarastikartat näille sivuille. Teen sen kun pääsen tietokoneen viereen. -
nimimerkkiKyllikki
13.9.2016 klo 20:40Kiitokset tosi mukavasta kisasta. On hienoa että perushyvällä kartalla ja erinomaisessa maastossa voi toteuttaa trailo-kisan, hifistelemättä. Tällaisia lisää!! -
Pekka Seppä
14.9.2016 klo 17:09Ylläpitäjä on muokannut tätä viestiä.Lisäsin tulokset -sivulle aikarastikartat. Ratkaisukarttoja en laita, kun pirunmoisessa kiireessä lauantai-iltana olenkin näköjään tehnyt kuntosarjan ratkaisukartan E-sarjan vastaavan pohjalle. Eli pitäisi tehdä E -sarjan ratkaisukartta kokonaan uusiksi enkä enää rupea siihen.
Ari kyseli, että miten kaukana kohteet voivat olla toisistaan, kun kysytään väliä. Olen lähtenyt siitä, että niiden pitää näkyä rastiympyrässä, ainakin kehällä. Tuossa ykkösrastilla kukkulan ja kumpareen päät tulevat reilusti rastiympyrän sisään.
Tuo oli kieltämättä aika ovela paikka. Mietimme, että laitammeko näköesteitä aikarastille tullessa, mutta sitten Tatu sanoi, että kun tämä on aika vaikea, niin helpotetaan sen verran ettei peitetä. Taisi käydäkin niin, että tuo vaikeutti, kun moni luki kohteen etukäteen ja oletti Arin tavoin rastipisteenä olevan joku kumpareista ja sitten ensimmäinen olikin kukkulan ja kumpareen väli.
Vaikeaksi tuon teki se, että ensimmäisen tehtävän rastiympyrä oli täsmälleen maastossa selvästi erottuvan, mutta kartoittamattoman matalan kukkulan keskellä. Piti siis oivaltaa, että tuota matalaa kukkulaa ei ollut kartassa. Yllättävän nopeasti muutama kilpailija sen on oivaltanut, Ari nopeimpana.
Mutta katsokaapa kuntosarjan tulosta. Se pikkuinen Venla pienessä pyörätuolissa ratkaisi sekä radan rastit, että aikarastit oikein. Aikaa kului sata minuuttia, mutta kaikki oikein. Nimeäminen aakkosten mukaan ei vielä onnistunut, mutta hän näytti oikeat rastit selvästi toimitsijalle ja sanoi "se on tuo". Mahtava saavutus 7 -vuotiaalta.
Jäi harmittamaan, kun en ottanut yhtään valokuvaa hänestä. Jos nyt jollain on kuva Venlasta vaikka palkintoja jaettaessa, lähettäkää minulle. Laitan sen kilpailusivulle -
nimimerkkiFani
14.9.2016 klo 19:14Onnea Venlalle hienosta suorituksesta! T. Fani
Osallistu keskusteluun
Roskapostin esto ei onnistunut. Ole hyvä ja yritä uudelleen.