Keskustelu

Voiko tarkkuussuunnistukseen valmentautua

• ---

  nimimerkki

  Pauli

  18.7.2014 klo 07:03
  Pyytäisin kommentteja ketjukirjemuodossa. Loppukohteeksi kokoan jutun suunnistusvalmentajien blogiin.
  
  Erityisesti tänä vuonna korostaisin ja haluaisin mielipiteitä Tempo-klinikoista; taustasta, toteutuksesta ja tuloksesta -- tietenkin mahdollisiimman valmennuksellisesti.
  
  Tähän liittyen tulee eteen kollektiivisen valmentamisen aspekti, toinen toistaan kehittäen. Onko oppi-isiä, onko peräti valmentajatyyppien antamia harjoitteita jne.
  
  Erityisesti pyydän Italian joukkueelta kommentteja, mutta mielellään myös muilta aktivisteilta.

• ---

  Jari Turto

  18.7.2014 klo 13:14
  Voi valmentutua ! Ja harjoitella muutenkin kuin kisoissa.
  
  Kun nähdään Pauli Kyrös-Rastin kisoissa pidän sinulle esitelmän.

• ---

  nimimerkki

  pauli

  21.7.2014 klo 07:12
  Mielellään tekstiä tänne niin kokoan teksteistä jutun. Nyt satamassa menossa TA-klinikalle Åhusiin

• ---

  nimimerkki

  Pauli

  21.7.2014 klo 12:28
  Korostan vielä etten tee omaa juttua vaan kokoan mielipiteitä. Mieluiten jopa nimellä.
  Valmentajablogi on kaikille suunnistusvalmentajille kohdistettu. Heistä aika harva on tietoinen esim. tempoklinikkataustoista. Siksi provosoiva otsikko herättää mielenkiintoa.

• ---

  nimimerkki

  Pinja

  30.7.2014 klo 11:34
  Tarkkuussuunnistukseen voi valmentautua. Valmentajasta tai harjoitusryhmästä on suurta hyötyä. Näin on mm. siksi, että toisen tekemänä rastitehtäviin ei ole tutustunut jo ennen suoritusta, ja toisaalta siksi, että varsinkin metsämaastossa rastin oikea paikka ei ole pistemmäisen eksakti, mikä vaikeuttaa yksin treenaamista: yksin treenatessa ei saa palautetta siitä, olisiko oma vastaus kenties ollutkin tiukalla nollarastilla väärin, etenkin, jos asiaa ei käy maaston puolella tarkemmin tutkimassa.
  
  Tänä vuonna runsaasti pidetyt temporyhmän yhteistreenit esim. kisojen jälkeen ja erilisinä tapahtuminaan ovat olleet erittäin kehittäviä: niissä on saanut lähes kilpailunomaista tempotreeniä vieraissa maastoissa. Itselläni on ollut myös mahdollisuus treenata kilpailunomaisesti Kari-isäni tekemillä temporadoilla. Tempoa voi kuitenkin treenata melko hyvin yksinkin: mielestäni jopa Preota kilpailunomaisemmin, sillä Tempon liputus on niin väljää (nollat selkeitä), että oman vastauksen oikeellisuuden varmistaminen käy jälkikäteen paikaltaan melko helposti.
  
  Itse treenaan Tempoa yksin yleensä niin, että hankin n. 4 samanlaista karttaa. Yhteen suunnittelen teitä ja polkuja pitkin kuljettavan reitin ja piirrän karttaan asemanpaikat pisteellä, josta lähtee kaksi viivaa katselusektorin suunnan merkiksi. Sitten piirrän kolmeen muuhun karttaan näihin tempoasemiin rastiympyrät, yhden kuhunkin karttaan kullekin asemalle. (Yhdessä kartassa on siis niin monta ympyrää, kuin on asemia). Yleensä en piirrä määritteitä karttaan (jotten tutustu tehtävään liikaa), mutta jos Kari valmistelee treenin hän piirtää kartan reunoihin tehtäväasemien mukaan suunnastettuja ja numeroituja määritteitä). Yksin tehden olen hoitanut määritepuolen niin, että rastipisteet ovat jo helposti rastiympyrän sijainnin mukaan hahmottuvia, kuten puita, ja puun tms. rastikohteen puolen "arvon" "rastimääritegeneraattorin" avulla. Rastimääritegeneraattori on kolme nippusitein yhteen liitettyä korttinippua, joiden kullakin kortilla on määritteenä puun jokin sivu (sovella muihin määritteisiin). Harjoituksen teen ilman lippuja. Harjoitusta tehdessäni vilkaisen reittikarttaa vain sen verran, että osaan seuraavalle asemalle. Arvon rastimääritegeneraattoreista kuhunkin kolmeen määritevihkoon uuden päällimmäisen kortin (joihin en tutustu etukäteen) ja suunnastan karttanipun. Pidän rastinmääritenippuja lastenvaunujen katolla (treenaan yleensä nykyisin vauvan kanssa). Vältän maaston katsomista ennen ajan alkamista. Kun aika alkaa, ratkaisen päällimmäisen kartan rastiympyrän sijainnin ja etsin sen maastosta. Jos rastikohteeseen liittyy mahdollisuus tulkita sivu tai osa, katson sen rastimääritegeneraattorin vasemmanpuoleisesta vihosta. Kun vastaukseni on valmis, kuvittelen vielä, monesko lippu oikealta/vasemmalta kuvitteellinen lippu olisi (välillä kuvittelen nollarastin) ja annan vastaukseni, ja samalla siirrän päällimmäisen kartan alimmaksi ja alan ratkaista seuraavan ympyrän sijaintia. Tähän rastiin sovellan keskimmäistä määritenippua. Kun aseman kaikki tehtävät on ratkaistu, pysäytän mahdollisen ajanoton ja käyn läpi vastausteni oikeellisuuden ja suorituksen sujuvuuden. Sitten kävelen seuraavalle asemalle.
  
  Tässä siis yleisiä mietteitä ja tarkempi kuvaus yhdestä harjoitusmuodosta. Itse tempoklinikoita vain sivusin, pohtisiko joku muu niitä tarkemmin?

• ---

  nimimerkki

  Pauli

  1.8.2014 klo 09:14
  Paljon kiitoksia Pinja
  Vielä muut MM kävijät -- kommentteja odotellaan. Jariakaan en päästäisi niin helpolla, että kuuntelisin luennon. Minun kuuntelijana ollessa menisi liikaa hukkaan.

• ---

  nimimerkki

  Lauri K

  1.8.2014 klo 10:16
  Voi valmentautua ja voi olla valmentaj(i)a. Olen pyrkinyt ajattelemaan paljon asioita valmentautumisen näkökulmasta jo vuodesta 2008 lähtien, osittain siitä syystä, että luin valmennus- ja testausoppia Jyväskylässä 2008-2010.
  
  Minä kait olen loppupeleissä syypää temporyhmän perustamiseen ja sen tämän kauden toimintaan. Keksin viime syksynä rastitreffiristeilyllä, että nyt voisi tällaisen perustaa, muuten saatetaan pudota tempo-kelkasta. Vaikka kärki on kova (Pinja, Antti ja minä), niin tasoakin olisi levennettävä tulevia vuosia ajatellen.
  
  Ryhmän toimintaa ajatellessa halusin pitää toiminnan avoimena kaikille, sillä harrastajia ei ole liikaa. En siis rajannut toimintaa vain maajoukkueelle tai mahdollisille talenteille. Joidenkin mielestä jengiä (ehkä) on ollut liikaa toiminnassa mukana, mutta tällä tavalla jalkautetaan lajia useamman eteenpäin vietäväksi.
  
  Kun keväällä pidettiin treenejä kisojen yhteydessä, niin aika monesti tehtiin harjoituksissa sekakokoonpanoja asemien suunnittelussa. Eli aloittelijat yhteen kokeneempien kanssa. Seurauksena se, että 3-4 kerran jälkeen aloittelijat alkoivat tekemään yhtä hyviä asemia kuin kokeneet temporatamestarit..!
  
  Temporyhmän toiminnan tulokset:
  - EM-kisat meni joukkueen kokonaispanoksen osalta hieman alakanttiin, kun tuli vain yksi mitali, tosin onneksi kultainen Antille. Pinja "vain" viides, Jari ja Marko hienosti 7. ja 10. Itse erittäin alakanttiin 12. Tuossa kisassa tosin yksi huono asema riitti oman sijoituksen tippumiseen toiselle kymmenelle. Tempossa suoritus voi olla hetkestä ja päivästä kiinni. Vastausrohkeus ja -taktiikka on isossa osassa.
  - MM-kisat, kokonaispanos juuri odotetunlainen. Minun, Antin ja Pinjan sijoitukset vaihtelevat kisasta toiseen, joten vaikea oli itsekin ennakoida, kuka on paras.
  - Muut kisat: erittäin hyvin on jengi nostanut tasoaan kautta linjan tämän kevään kansallisissa. Voi hyvin sanoa, että Suomessa on nyt levein materiaali tempoon, jos vaan innostus ja panostus jatkuu samalla tavalla.
  - Ryhmän toiminnasta on hyötynyt yhtä lailla huiput kuin aloittelijat. Suhteessa eniten ovat kehittyneet aloittelijat ja osa aika huimasti.
  
  Kaiken kaikkiaan olen erittäin tyytyväinen kevään tuloksiin kaikilta osilta. 3 arvokisamitalia yhteensä EM- ja MM-kisoista on enemmän kuin Ruotsin 2 tai Norjan 1. Tajusin nyt, että vietiin siis puolet saatavilla olevista mitaleista!
  
  Valmentautumismetodit:
  - Pidettiin muutama seminaari keväällä, jossa vähän jotain perusjuttuja temposta. Tämän jälkeen vastuu jokaisella on ollut enemmän itsellä, mikä on omasta mielestä parempi, tässä lajissa kun ei pysty hirveästi tuputtamaan "ylhäältäpäin", vaan suurin osa on tehtävä itse. Taitoa ja tekniikkaa ei siis pysty antamaan vaan ne on opeteltava itse käytännön kautta.

• ---

  nimimerkki

  Lauri K

  1.8.2014 klo 10:27
  Ylläpitäjä on muokannut tätä viestiä.

  Kerron vielä omasta valmentautumisesta, jos tästä on vielä hyötyä.
  
  Lähtökohdat lajille:
  Itsellä tunnetusti suunnistustausta, josta heti suoraan MM-ratamestariksi, missä oppia karttui aika lailla oppi-isän Hanskin kanssa. Taito realisoitui MM-kisojen jälkeen syksyllä Ruotsissa 2006 ruotsalaistyyppisissä kisoissa. Seuraavana vuonna tähtäsin puolitosissaan Ukrainan MM-kisoihin, mutta en kiertänyt kuin pari kisaa, joissa muistaakseni 1. ja 2. sijat, mutta ei riittänyt näytöt vielä. Seuraavana vuonna Tsekin MM-kisoihin riitti, tosin mitään en vielä treenannut, muuta kuin jotain lajisääntöjä.
  
  Tsekin MM-kisat meni ihan OK, sija 7., mutta kun vieressä Antti ja Jari tekivät yksinkertaisesti parempaa tulosta, niin pakkohan se oli ruveta kehittämään taitoja, että tulisi paremmaksi. Vedin tuolloin peukalokompassilla, jossa oli puolen sentin välein mitta-asteikko, niin turpiin tuli pelkästään kompassilla! Piti siis ottaa kokonaisvaltainen ote lajista ja siinä kehittymisessä. Uusi tarkkuuskompassi ostoon ja treeniä!
  
  Käytännössä tein Tsekin kisan jälkeen tarkkuussuunnistuksen lajianalyysin opintojen parissa ja siitä lähtien onkin homma sujunut erilailla. Tuon jälkeen on tullut joka vuosi vähintään yksi MM-mitali. Tämä on vaatinut tuntien ja tuntien valmistautumiset ja treenaukset kokonaisvaltaisesti. Tähän tulisi pitkä lista mitä kaikkea.. Fokus ollut joka vuosi MM-kisoissa.

• ---

  nimimerkki

  Pauli

  17.8.2014 klo 11:10
  Kiitos

• ---

  nimimerkki

  Lauri M

  19.8.2014 klo 16:39
  Vaikken Italiassa käynytkään niin...
  
  Kyllä tarkkuussunnistuksessa voi valmentautua. Paljon riippuu toki siitä mitä valmentautuminen tarkoittaa. Minulle se tarkoittaa niitä toimia, joilla pyrin kehittämään suoritustani kilpailussa. Valmennan siis itse itseäni.
  
  Keskeisiä osa-alueita valmentautumisessani ovat olleet
  - mielikuvaharjoittelu
  - kilpailunomaiset lajiharjoitukset (tempo-päivät)
  - korvaavat lajiharjoitukset
  - kisamatkakeskustelut kokeneempien kavereiden kesken
  - kilpailukohtainen ennakkotyö
  
  Fokus valmentautumisessa on ollut TempOssa; puran valmentautumista sen kautta.
  
  Tausta itselläni oli FootO:n puolella, TrailO:ta tuli kokeiltua pari-kolme kertaa vuosina 2008-2012. TempOa kokeilin ensimmäisen kerran 2013 SM-kilpailuissa. Kilpailua varten tein useita tunteja mielikuvaharjoittelua; mietin koko suorituksen mielessäni: kuinka saavun asemalle, katson suunnan kompassista, kuinka yritän kartoittaa edessäni olevan maaston mahdollisimman tarkasti sekä mitkä kirjainten nimet olivat. Kävin kilpailua varten läpi myös kaikki löytämäni näiltä sivuilta löytämäni temporadat ja tein havaintoja tyypillisen aseman tehtäväjärjestyksestä.
  
  Ennen 2013 KeU:n SM-kisoja olin tehnyt yht. 4 aikarastisuoritusta. Mielikuvaharjoittelun avulla olin 6. preO:n aikarastiajoissa ja TempOssa.
  
  Mielikuvaharjoittelun avulla luodussa ajatusmallissa on puutteita. Seuraavana haasteena on muuttaa ennen tehtävää tapahtuva näkökentän mindmapping ja vastaussuoritus ongelmanratkaisukeskeiseksi ja näin tehokkaaksi. Tällä hetkellä sekunteja menee ympäristön kartoittamiseen, mikä on osoittautunut useilla rasteilla merkityksettömäksi.
  
  TempO-ryhmän toiminta on auttanut tällä kaudella ison askeleen eteenpäin; Harjavallan TempO kisassa johdin 5. aseman jälkeen. Seuraavien askeleiden ottaminen on haastavampaa, toistojen määrän on oltava merkittävästi suurempi jotta kehitys jatkuisi suoraviivaisesti.
  
  Korvaavia lajiharjoitteita ovat olleet mm. rastimääritepeli ja rastimäärite-TempO. Määritepelin tarkoitus oli oppia tunnistamaan määritteet, määrite-TempO:n kehitin yksin suoritettavaksi harjoitukseksi, jossa kehittyy sekä ilmansuuntien hahmotus että vastausnopeus. Molemmissa ominaisuuksissa oli ennen kesää ongelmia, nyt ongelmat ovat pienempiä.
  
  Hyödyllisimpiä oppimisprosesseja ovat olleet (ehkä yllättäen) automatkat. Leikkisälteen voisi sanoa että jos omistaisin auton olisin merkittävästi huonompi tarkkuussuunnistaja. Keskustelut kokeneempien kavereiden kanssa ovat auttaneet ymmärtämään lajin luonnetta ja (vielä) kirjoittamattomia sääntöjä.
  
  Kilpailukohtainen ennakkotyö pitää sisällään tutustumista kilpailumaastoon karttapaikan, reittihärvelin sekä googlemapsin kautta siinä määrin kun se on mahdollista. Tunne, että tiedän mitä kulman takana on, rauhoittaa kilpailun aikana ja pohjoinen pysyy paremmin mielessä. Ennakkovalmistautumisessa on tavoitteena "ei mitään hätää, olen tehnyt tämän ennenkin" -tyyppinen tunne. Kuitenkin jos näkemys kartoittajan kanssa on olennaisesti eriävä niin ennakkotyöstä saattaa olla jopa haittaa.

• ---

  nimimerkki

  Lauri K

  20.8.2014 klo 00:17
  Monessa lajissa voi tehdä paljon hyviä asioita, mutta myös paljon epäolennaisia asioita. Kun vertaa noita Lauri M:n tekemiä asioita omiin, niin kuulostavat hyvin paljon samoilta. Ei ole siis ihme, että Lauri on noussut "puskista" vuodessa taistelemaan jopa SM-kullasta tänä syksynä. Arvaan ja uskon, että tavoitteet on ainakin tempossa mitali, mutta itse ainakin yritän pistää kampoihin. Veikkaan, että parilla muullakin on myös sanansa sanottavana;)
  
  Hienoa, että tempon valmennusryhmän toiminta on alkanut ruokkimaan Lauria ja toivottavasti muitakin itsevalmentautumiseen.
  

• ---

  nimimerkki

  Pepi

  20.8.2014 klo 10:54
  Oman suorituksen hallintaan tähtäävä harjoittelu on aina hyvästä. Valtaosa virheistä varsinkin PreO:ssa tehdään suorituksen hallinnan pettäessä. Omista tämänvuotisista virheistäni lähes kaikki ovat sellaisia. "Olisinhan minä tuonkin voinut oikein vastata."
  
  Ennakkokäsityksiin perustuva kilpailuun valmistautuminen voi mennä pieleen, jos ennakkokäsitykset ovat vääriä. Kun odotuksensa luo maastotyypin, normien, kilpailuohjeiden ja mallisuunnistuksen pohjalta ja kilpailussa avoimin mielin uskoo, mitä näkee, on mahdollisimman vahvoilla. Jos järjestäjä lipeää normeissa, ohjeistuksessa tai mallisuunnistuksen kuvaavuudessa, kilpailijan on toki vaikea syyttää kaikesta itseään. Mielikuvaa ratamestarin tyylistä ei saa luoda liian kevyellä näytöllä.
  
  Haastattelussa Martin Jullum on kertonut Vuokatissa ratamestarin tyylin olleen toisenlainen kuin hän oli ennakkoon arvioinut. En tarkkaan tiedä, millaisia ennakkokäsityksiä hän oli itselleen luonut. Hänet paremmin tuntevat voivat tietää enemmän. Olin kuitenkin varoittanut häntä luomasta tuota ennakkokäsitystä silloin, kun hän kävi tutustumassa vanhoihin ratoihini. Vuokatin maastotyyppi, kartoitusprosessi, kartan normi ja ratamestarityön eteneminen kaikkine valvontoineen olivat erilaiset.
  
  Käsitykseni mukaan mestareista Jari oli tehnyt kotiläksynsä keskittyen paremmin olennaiseen ja Jana lähtenyt kisaan avoimin mielin.
  

• ---

  nimimerkki

  Pauli

  25.11.2014 klo 18:49
  Kesti pitkään ennen kuin hyvät jutu meni blogiin kun odottelin jalkapuolen hyväksyntää. Siellä ne nyt on.

• ---

  nimimerkki

  Lauri

  25.11.2014 klo 20:53
  Blogi näyttäisi löytyvän täältä http://suunnistusvalmentajat.blogspot.fi/

• ---

  nimimerkki

  pja

  17.12.2014 klo 18:30
  Tarkistin hieman kirjoittajia. Uutena juttuna ko sivuilla Martin Rooneyn ajatuksia:
  http://suunnistusvalmentajat.blogspot.fi/
  

• ---

  nimimerkki

  Pinja

  3.5.2017 klo 05:55
  Tämän päivän noin MM- tempofinaalin mittainen annos liputonta tempotreeniä tehtynä ja klo vasta 5.50. Ei muuten vie kuin n. 10 min osana työmatkaa, kun on valmiiksi piirretyt kartat (isän käsin piirtämät 4 tehtäväkarttaa ja reittikartta).

• ---

  nimimerkki

  Jari

  3.5.2017 klo 10:26
  Pinjalla on kyllä ihailtava asenne tähän hommaan ! peukutus :-)
  
  Olennaista treeneissä ei ole lopputulos (nopeasti oikein) VAAN SE että tekee toistoja miettimällään VAKIO TOIMINTATAVALLA. Suorituksesta tulee hallittu tiukassakin kilpailutilanteessa. Oma toimintatapa kannattaa "pilkkoa" pieniin osiin ja hioa niitä kohta kohdalta. Kun oppii tekemään asiat samalla tavalla niin tapaa toimia pystyy parantamaan ja kehittämään. Esim ottamaan uusia elementtejä mukaan "pistekohde-katso aina sijainti".
  
  Edellä kuvattua metodia, yllätys yllätys, olen käyttänyt curlingissakin. Erilaiset heitot on pilkottu niin pieniin osiin että melkein "korvien asentokin on määritetty" :-) ! Ei niitä kiviä vain heitetä ja katsota mitä tapahtui.
  
  

• ---

  nimimerkki

  Lauri M

  10.1.2018 klo 21:17
  Nostan tämän uudelleen esille, itsekkäistä syistä.
  
  - Tulevan kesän päätavoitteen kartta hankittu - check
  - Maastotyypiltään olennaisilta osilta vastaava hyvälaatuinen kartta hankittu - check
  - Työpöytätreeni / mielikuvaharjoitus, jolla opin havainnoimaan karttapalasta riittävän määrän yksityiskohtia riittävän nopeasti - hakusessa, tähän ajatuksia?

• ---

  nimimerkki

  Lauri K

  10.1.2018 klo 21:27
  Laitan Lauri yv:n sulle.

• ---

  nimimerkki

  Pinja

  25.5.2018 klo 04:56
  Päivän treeni (8 viiden tehtävän tempoasemaa ilman lippuja) tehtynä työmatkalla ennen viittä. Tämä on aikaisuusennätykseni. Kesäyöt ovat valoisia, ei voi siis laskea yötempotreeniksi...

Osallistu keskusteluun

tai aloita uusi keskustelu »