Keskustelu
« aihelistaan
WTOC 2014
-
nimimerkkiLauri M
6.7.2014 klo 23:09Huomenna se alkaa! Toivottavasti tulospalvelu pelaa Suomeenkin asti.
Ma 7.7. Tarkkuussuunnistus, tempokisa
Ke 9.7. Tarkkuussuunnistus, normaalikilpailun 1. päivä,
Pe 11.7. Tarkkuussuunnistus, normaalikilpailun 2. päivä,
Tsemppiä joukkueelle! Omat hyvät suoritukset riittää pitkälle! -
nimimerkkiKen
7.7.2014 klo 02:44Todellakin tsemppiä koko joukkueelle. Pidämme peukkuja täällä päässä. -
nimimerkkiTuomo
7.7.2014 klo 09:55Tsemppiä! Pankaa tuloksia tulemaan. -
nimimerkkiKari M
7.7.2014 klo 15:03Tarkkuussuunnistus, tempo, karsinta
1) Antti Rusanen 231,5, 2) Martin Jullum NOR 299,5, 3) Pinja Mäkinen 309,5, 4) Martin Fredholm SWE 351,5, 5) Marit Wiksell SWE 369, 6) Lauri Kontkanen 363, ..., 25) Jari Turto 564,4, 33) Marko Määttälä 611
Näyttää todella hyvältä ennen kohta alkavaa finaalia!
Tsemia Antti, Pinja ja Lauri. -
nimimerkkiJarmo
7.7.2014 klo 19:37Onnittelut Laurille (2.), Pinjalle (3.) ja Antille (4.) täältä Itävallan Matreista parin vuoren takaa.
Samaan malliin jatkossakin. -
nimimerkkiTuomo
7.7.2014 klo 20:51Kuka onnistui päihittämään Suomen kolmikon!? WTOC 20114 "Latest news" sivulla on TempOn osalta oikea päivämäärä, mutta viime vuotiset tulokset... -
nimimerkkiAnna
7.7.2014 klo 20:56Martin Jullum.
Mitä ihmettä finaalissa tapahtui? -
nimimerkkiLauri M
7.7.2014 klo 21:54Onnittelut finalisteille! Jälleen huippusuorituksia. Älytöntä että finaalissa (jälleen) kilpailijoista riippumattomia tekijöitä, jotka vaikuttivat myös mitalien väreihin.
http://www.ssl.fi/ssl/sslwww.nsf/sp?open&cid=Kisakanava2014&screen=newsscreen&newsid=content61DE0E
-
nimimerkkiAnna
7.7.2014 klo 22:02Eli siihen meni Antin voitto :( Voi ei!!!
Onnea kuitenkin mitalisteille! -
nimimerkkipepi
7.7.2014 klo 22:46Norsk Orientering väittää, että Martin olisi kaikkien aikojen ensimmäinen tempon maailmanmestari. Niin aktiivisesti he ovat unohtaneet Vuokatin tulokset... -
nimimerkkiKen
8.7.2014 klo 00:48Mainio suoritus TempO finalisteilta, vaikkakin kilpailuun vaikutti siihen kuulumattomia tekijöitä. Suuret onnittelut Laurille, Pinjalle ja Antille. -
nimimerkkiEsko
8.7.2014 klo 10:06Loistavasti temmottu. Härittynäkin oli keskittyminen joukkueena muita paljon parempaa! -
nimimerkkiLauri
8.7.2014 klo 11:493 aseman läpi käveli noin 10 turistia, jotka tietysti jäivät lippujen eteen ihmettelemään mikä on homman nimi. Kyllähän se harmittaa, että tämän takia tulee 3 virhettä, joista yhden sain vaihdettua heti aseman jälkeen, koska joku tyyppi peitti lipun vastauksen aikana. Teeppä siinä sitten suoritus. Aikahävikki ainakin yhden virheen verran plus 15s lisäksi, että piti odottaa ihmisten siirtymistä lippujen edestä.
Käsittämätöntä toimintaa myös juryltä minun ja Antin protestien käsittelyssä. Ilmeisesti aika Punainen vaate yhden aseman hylkääminen koko lajissa. Suunnistuksessa on ballseja hylätä koko kisa, mutta tässä lajissa ei edes yhtä asemaa vaikka olisi mitä tapahtunut. Paska maku jäi suuhun juryn toiminnan takia, ei niinkään tuloksen. Tulokseen silti tyytyväinen. -
nimimerkkiKari M
8.7.2014 klo 11:54Norsk Orientering näyttää unohtaneen, ettei toisessa kisassa voi tulla ensimmäistä voittajaa! Oheisessa linkissä on hyvä juttu kisasta, mutta ei siinäkään mainita mitään niistä ongelmista, joihin sekä Lauri että Antti joutuivat.
Lauri on ilmeisesti jotenkin tuskastunut niihin "häiriöihin" kun yksi tehtävä on ilman ratkaisua!
Ole Johan Waaler päivitteli ennen kisaa siitä sääntöpoikkeamasta, että kasinta ja finaali lasketaan yhteen. Ei varmaan enää, sillä Laurihan olisi muutoin voittanut!
Martin Jullum on "hyvä" voittaja, mutta tapa jolla se tuli ei ole hyvä.
Onnea mitalisteille ja tsemppiä Antille, kisa vielä jäljellä!
http://portugueseorienteeringblog.blogspot.fi/ -
nimimerkkiKari M
9.7.2014 klo 11:55Kolmasosa päivän reitistä on poistetu kovan vesisateen vuoksi! Entistä tarkempana vain päivän tehtävissä. Onnea matkaan kaikille ja paramiehethän vasta aloittavat!
T: Kari -
nimimerkkiKari M
9.7.2014 klo 19:24Jari ja Antti hyvissä asemissa ensimmäisen päivän jälkeen!
Vaikea on saada tietoa ja tuloksia Italiasta.
PreO Day 1 a Millegrobbe
World Championships in Trail Orienteering started on Wednesday with the first part of PreO. In the open class, Finns are in a good position after the opening day. Jari Turto is in the lead with full points and Antti Rusanen is in the third place with one mistake. Czechs are in the two leading positions in the paralympic class, as Jana Kostova was the best and Pavel Dudik the second best today. Martin Fredholm from Sweden has full points after the opening day as well, but due to a much longer time spent in the timed controls, he is now in the second place after Turto. ”I must start the second day from zero with a humble mind, it’s so easy to make a mistake. The competition today was demanding, requiring precise reading of the map and the contours. I was able to match the contours well”, commented Turto, who is known as Mr. Contour among trail orienteers. -
nimimerkkiKari M
9.7.2014 klo 19:33Taisivat olla vuoden vanhat tulokset!
Odotellaan siis viel'ä. -
nimimerkkiAnna
9.7.2014 klo 19:40Tulokset ovat vielä epävirallisia, pian varmaan saadaan virallisetkin.
https://www.facebook.com/WTOC2014Italy?fref=ts -
nimimerkkiAnna
9.7.2014 klo 20:55Rasti 10 hylätty. Tulokset löytyvät täältä: https://www.facebook.com/WTOC2014Italy?fref=ts -
nimimerkkiPepi
11.7.2014 klo 19:18Ei tainnut tulla suomalaisille mitalisadetta tänään. Kummassakaan lajissa.
-
nimimerkkiMartti
11.7.2014 klo 20:35Onko suomalaisten sijoituksia kellään tiedossa. Tuolta Annan facebook -linkistä katsoin , ettei mitaleita ainakaan olisi tulossa.
Mestarit: Guntars Mankus (open) ja Michael Johansson (para), joukkuekisassa Kroatia.
Mielenkiinnolla odotan suomalaisten kommentteja suorituksista ja kisoista yleensäkin. Tempossa oli hieno menestys, mutta preossa vähän vaatimattomampi? -
nimimerkkiTuomo
11.7.2014 klo 21:14Marko paras suomalainen, 5.
http://www.ssl.fi/ssl/sslwww.nsf/sp?open&cid=Kisakanava2014&screen=newsscreen&newsid=content627077 -
nimimerkkiPepi
11.7.2014 klo 21:17Päättivät julkaista tulokset vasta banketissa - jossa kaikki mitalistit kai eivät enää ole paikalla.
http://pre-ole.blogspot.fi/
-
nimimerkkipena
11.7.2014 klo 22:13Mahtavaa Marko!
Tosi hieno suoritus, onnittelut. -
nimimerkkiPepi
12.7.2014 klo 11:38Facebookissa löytyi "jo" tuloksetkin. Lähes kaikki suomalaisten virheet olivat lippuvastauksia nollarasteilla. Epäilen, että harjoittelun ja keskustelun voimakas keskittyminen väljään nollarastien toleranssiin ei ollut hyväksi juuri tämän kilpailun kannalta. Keskustelu kun ei mitenkään tavoittanut, inspiroinut tai sitonut MM-ratamestaria. Viime vuoden säännöillä kun mentiin. -
nimimerkkiLauri
12.7.2014 klo 18:45Pepi, day2:n malli ei vastannut ollenkaan itse kilpailua. Ratamestari oli lisännyt kisaan puolta tiukempia nollarasteja mitä mallissa. Esim. 9 rastilla notkossa kaksi lippua, mutta oikea paikka vain pari metriä A-lipusta. Myös Ruotsi oli analysoinut samoin. Kaikki jotka eivät noudattaneet mallin linjaa pärjäsivät paremmin, mikä on valitettavaa.. -
nimimerkkiLauri
12.7.2014 klo 19:31Tässäpä mietteitä kisoista Martin toiveesta.
Tempo:
+ kisaradat haastavia ja kartat hyviä
+ mitalit ratkesi viime metreillä
+ hienot maasto
- aikaisemmista uutisista voi lukea mitä minulle ja Antille tapahtui finaalin 3. asemalla. Jury ei ollut näissä asioissa kärryillä.
- hidas tuloslakenta, tosin ei lähellekään niin hidas kuin preossa!
- ei yleisörastia! yleisölle tarjottiin vain maaliin käveleviä kilpailijoita, joiden tuloksia sitten vain arvuuteltiin. tuntui itsestä typerältä, eikä maaliin kävelyllä ollut mitään arvoa yleisölle. -> pitäisi ehdottomasti olla yleisörastina viimeinen asema..
- kilpailupaikoille ei löytänyt median väki helposti
- mallikisan kartat todella heikot, ei antanut mitään osviittaa siitä, että itse kisassa oli uudet ja hienot kartat.
Erikoista oli se, että 15min ennen ekaa lähtöä yhtäkkiä Lennart tuli kertomaan, että nollatoleranssi on 5m ja, että pistemäisissä kohteissa ei ole nollaa kuin eri kohteella.
Preo:
+ sosiaalisessa mediassa oltiin mukana ja tulokset siellä aikasempaan onlinena kuin järjestäjien nettisivuilla, myös äänistriimi oli ilmeisesti ihan ok
+ siinäpä ne plussat sitten olivatkin..
- tuloslaskenta historian hitainta. menin katsomaan preo2:sta eilen, mutta eivät saaneet kuin 2/3 tuloksista selville 3h viimeisen maaliin tulon jälkeen. Vertailuna esim. viime vuoden Selkien kisoissa saattiin tulokset 3min vikan kilpailijan jälkeen. Jossain mätti ja pahasti. Jäi kukitukset saamatta keskimatkan finaaliyleisön edessä jne. lähdin kisapaikalta 3,5h odottelun jälkeen (viimeisestä maaliin tulijasta) pois tietämättä 10 parhaan tuloksia.
- day2 oli keskimatkan kisan kanssa samassa kisakeskuksessa päällekkäin. Sama fiilis kuin norjassa 2010, jolloin samanlainen kisakeskustilanne. Tuntui siltä, että preo on vain foot-o:n jaloissa. Preolla oli oma kenttäkuulutuskin, mutta se kantautui vain 5m päähän, sillä foot-o kuulutus pauhasi 100dB kovempaa yli hiihtokeskuksen. Tuli fiilis, että ei kannata enää yrittää samalle areenalle yhtään kertaa.
- kartat ja radat vaihtelevat. kartat oli tehty vasta 4kk sitten, minkä takia kiire näkyi ja kantautui kisaturistinkin silmään. day2:n malli ei vastannut itse kilpailua ollenkaan nollarastien osalta. moni teki virheitä juuri nollarasteilla, jotka olivat malliin nähden vedetty puolta tiukemmalle. jollain rasteilla kohteiden sijainnit heittivät aivan liikaa, jolloin vastaukset hajosivat ja teki kisasta arvausleikkiä.
- preojärjestelyissä ei hommat näyttänyt olevan oikein kellään hanskassa ja toimitsijoitakin oli häippässyt kisaviikon mittaan ties minne. pauli ja kyllis paikkasivat tilannetta..
- day2:n kartat tulostettiin edeltävänä yönä uudestaan huonohkolla laadulla, kun valvoja oli huomannut vihreän värin puuttuvan kartasta. uusintakartoitoista puuttui taas pohjoisviivat.
- valvoja oli kertonut ratamestareille paljon muutosehdotuksia, mutta jostain syystä vain noin 40% muutoksista oli toteutettu (tämä valvojan itse sanomana minulle). syynä kielimuuri ja ymmärtämättömyys lajin nykyvaatimuksita.
Kaiken kaikkiaan jäi väljähkö fiilis preosta. Vaikka varmasti järjestäjät yrittivät parhaansa, niin ei osattu tehdä oikeita asioita kunnolla ja ajoissa niin kuin tämän tasoisissa kisoissa pitäisi. Viikon aikana tuli myös monelle ulkomaalaiselle selväksi, että toleransseja nollarasteilla tarvitaan, jotta vältytään tällaisesta arvausleikistä. Suomihan teki viikko sitten esityksen TOC:lle nollarastien toleranssien käyttöönottamisesta, ja siitä käytiin keskusteluja viikon mittaan niin urheilukomission ja trailokomission kesken kuin myös Suomen ja trailokomission kesken. Asiaa lähdetään siis viimein viemään eteenpäin kansainväkisellä tasolla.
-
nimimerkkiKari M
12.7.2014 klo 20:02Tuohon Laurin juttuun lisäyksenä:
rastit 3 ja 9 olivat nollarasteja, joiden oikeat vastausprosentit olivat avoimessa 19% ja 35%, parassa 14% ja 28%. Näiden lisäksi paran 14.rasti 39% ja avoimen 5. rasti 49%. Kaikki muut tavalliset rastit reilusti yli 70/80 ja jopa 100% eli kuten pitäisikin olla!
3. ja 9. olivat molemmat väärin kaikilla suomalaisilla paitsi Markolla toinen oikein jne. Antilla ja Jarillahan ei muita väärin ollutkaan.
Tuntuu epikseltä!
-
nimimerkkiPepi
13.7.2014 klo 02:09Mallisuunnistuksen harhaanjohtavuus on kilpailijalle tosi hankalaa. Tosin sen sovittaminen ei ole ratamestarillekaan aina kovin helppoa, ainakaan jos kartat ovat kovin erilaiset. Nyt kun näen nuo kunnon tulostaulukot, vastausprosenttien poikkeavuus tosiaan viittaa siihen, että jotakin omituista niissä on. Tunnetusti hyvien kilpailijoiden johdonmukainen epäonnistuminen vahvistaa asian.
Toleranssiohjeen tehtävä on käytäntöjen yhdenmukaistaminen. On kuitenkin tehtävä selväksi, että se määrittelee nollarastin selkeyttä, mutta ei anna huolimattomuuslupaa oikean lipun täsmällisyydessä.
Minäkään en ole oikein vakuuttunut siitä, että WTOC pääsisi WOC:n yhteydessä aina oikeuksiinsa. Synergiaetuja toki voi olla, mutta organisaatioilla pitää todella olla tilanne hallussa, jotta tarkkuussuunnistus ei hektisellä kisaviikolla joutuisi resurssien priorisoinnin uhriksi.
Kisasivut eivät toimineet kunnolla koko aikana ja sosiaalinen media paikkasi satunnaisesti. Tämä uutispimennys viittasi resurssipulaan. Myös WOC:n puolella.
-
nimimerkkiJari
16.7.2014 klo 03:05alkuperäinen suunnitelma oli että kirjoittaisin "kotikatsomolle" jokapäivä rata- ja fiiliskommentteja. Ei tullut. Hotellin tietoliikenneyhteydet olivat surkeat, varmaan megan linja, jota jakoi suuri joukko suomalaisia ja norjalaisia. No, tässä sitten pähkinäkuoressa koko reissu.
Lauantai: menomatka. Oltiin sovittu Pekan kanssa että noudan hänet kotoa ja ajamme Helsinki-Vantaalle yhdessä. Muut olivat mennet aiemmin omia reittejään. Saimme Vantaalla oiken henk.kohtaisen bussikuljetuksen nivelbussilla koneen viereen. Ei muuten ollut tungosta! Lento lähti aikataulussa ja saapuikin suht ajallaan. Mullakin oli mukavat oltavat kun sain buukattua exit-paikan itselleni. Milanossa matkatavat haltuun ja autovuokraamoon. Autoksi tuli Fiat 500!!! Yes - Fiat500 ja Turto - mikä yhdstelmä ? No, onneksi se oli 500L eli lang-malli - kohtuullisen tilava kuitenkin. Sillä huristettiin illalla Veronaan, josta Marko otettiin kyytiin. Rautatieasemalla tuli ajeltua bussikaistoilla navigaattorin opastamaan, joten odotettavissa on taas satasen sakkoja .... Sitten tehtiin moottoriteillä pieni ketunlenkkikin, mutta oltiin perillä Lavaronessa kuitenkin ennen puoltayötä.
Sunnuntai - tempo malli. Vain kaksi asema, jotka olivat malli suoritusproseduurille mutta eivät tukeneet maasto- ja tehtävän asettelua. Suurin ylläri oli se että Unkarin ja osa Portugalin tempo-joukkueesta hylättiin, kun tulivat kiellyttyä reittiä pitkin kisakeskukseen.
maanantai ap - tempo karsinta. Kuljetus kisakeskuksesta lähtöön vahvisti sen että Markon ennakoima reitti oli käytössä. Oma taktiikkani perustui siihen että vedän kipurajalla alusta alkaen, koska karsintakin laskettiin lopputuloksiin. Kaikki tai ei mitään mentaliteetti. No risk, no fun! Neljä ensimmäistä asemaa oli suuripiirteisessä rinteessä, jota sävytti kuivat uomat. Selkeitä refrenssipisteitä ei juurikaan ollut. N 30 sek vastausajat (4 tehtävää) jo kertovat että maasto oli haastellinen, enkä oikein saanut 100% otetta kartta-maastosuhteesta. Joka asemalla tuli virhe tai virheitä, pahin 3.asema, jossa oli vain yksi oikein neljästä. Olin koko ajan "hajulla" mutta sitten arvoin kahden vastauksen välillä - aina väärin. Sitten saavuin 5.asemalle, jonka olimme aavistaneet ja lukeneet muistiin. Ei auttanut. Täydellinen jäätyminen. Aika 50s. En saanut mitään otetta kuivien uomien hässäkästä. Aluskasvilluuskin oli jo sen verran pitkää ettei muotoja ollut helppo määrittää. Kolme väärin. Viimeinen asema, mr Paulin isännöimä jyrkänne hässssssssäkkkkkä. Osin lyötynä edellisestä asemasta tuli uusi shokki eteen. Erittäin jyrkkä rinne, jossa iso jyrkänne ylhäällä monine kulmineen ja rinteessä pikkujyrkänteitä mustaksi asti. Nyt tarvittiin suurennuslasia. Kohtuullinen 34s vastausaika mutta kaksi väärin. Aseman vaikeutta kuvaa että Antti veti kaikki oikein 39s, kun Lauri käytti 46s ja kolme neljästä meni väärin. Maaliin tullessani tiesin ettei tämä ollut minun päiväni. Kaikkiaan 12 virhettä eikä asiaa loppukilpailuun. Nyt toteutui - ei mitään. Hattua nostan Antille ja Pinjalle, jotka selvisivät 2 ja 3 virheellä. Laurinkin suoritus oli hyvä 6 virhettä, josta 3 viimeisellä.
maanantai ip - tempo finaali. Antti, Pinja ja Lauri hyvistä asetelmista puistokisaan. Maasto tiedettiin ja ruodittiin vanhasta kartasta etukäteen. Finaalin viimeistä asemaa kaavailtiin amfiteatterille, joka olisi toiminut loistavana yleisörastina. Pettymys oli suuri kun yleisönä menimme paikalle. Viimeinen asema oli alhaalla kävelytiellä, johon oli vain osittainen näköyhteys. Vaikka kuuluttaja yritti luoda tunnelmaa, niin sitä latisti se että aggrekaatti röpötti 10metrin päässä ja kajarit suunnattu pois katselijoista. No- tilanne kohentui hieman kun kajarit käännettiin yleisöönpäin ja pakettiauto parkkeerattiin aggrekaatin eteen meluvalliksi. Finalisteille yllätyksenä tuli se että liput oli hajoitettu jopa 180 asteen leveydelle ja yllättävän etäällekin katselupaikasta. Ehkä turhaan, sillä vaikeus kasvoi merkittävästi. Oman lukunsa tämä toimenpide aiheutti että asemilta näkyi muitakin lippuja. Pahin 3. asemalla, jossa Antti laski 4.aseman yhden lipun mukaan 3.aseman A-lipuksi. Tuloksena kaksi turhaa virhettä. Protestikaan ei mennyt lävitse. Siinä päätöksessä ihmetyttää se että Jury ei edes käynyt itse toteamassa tilannetta. Valvoja myönsi että ylimääräinen lippu näkyy. Päätös tuntuu jotenkin "juntatulta". Samalla asemalla Laurille sattui yleisövyöry ja osa lipuista peittyi ihmisten taakse. Vastalause ja protesti tuli hylättyinä takaisin. Vähän jäi huono maku suuhun vaikka loistava kokonaistulos saavutettiinkin: hopea, pronssi ja neljäs sija. Jos jollekin muulle soi voiton kuin suomalaiselle, niin nyt se meni oikeaan osoitteeseen Martin Jullumille. Illalla klo 21 oli hieno mitalijuhla yhdessä sprintti-viestin kanssa.
tiistai - preo 1.pv malli. Lämpöä 14 astetta ja vettä tuli taivaalta kun olimme lähdössä. Ylläreitä oli kaksi. Ensinnäkin ei ollut SI-tikkuja, joilla olisi näytetty ajanotto proseduuri. Toiseksi ei ollut avustajia pyörätuoli kilpailijoilla. Tarpeeksi kun sitä tivasin että miksi ei ole? Niin Pekka sai avustajaksi radalle aikovan järjestäjän. Sillä nousua riitti. Mallissa oli 10 tehtävävää ja yksi aikarastiasema kahdella tehtävällä. 1. ja 2. rasti oli heti samassa laajassa supassa, jossa joukottain pieniä u-suppia. Kartta paljasti heti epätäsmällisyytensä ja muistiin palautui viime vuotiset esikisat, jossa Hanskin ja Miian kanssa olimme ihmettelmässä mitä ihmeellisimpiä tehtäviä. No, kyllä ne 1. ja 2. rastit oikein menivät ja kun saavuin kolmoselle (A-tehtävä) ja näin lipun n. 30cm korkeassa kivessä, joka oli aivan liian lähellä aitaa ja kaksi käyrää liian korkalla tasolla, en epäröinyt pätkääkään vastata lippua, koska muita kiviä ei näkynyt mailla halmeilla. Tämähän oli tyyli esikisoissa. Nyt erehdyin - väärin meni. Se oli nolla. Onneksi, sillä aloin jo pelkäämään pahinta. Anttikin oli leimaamassa lippua, mutta eri syystä. Hän nosti katseensa katselutolpalta kohti lippua ja totesi että lipun ja tolpan linja halkaisee täydellisesti taustalla seisovan lehmän. Näin täydellinen asetelma ei voi merkitä muuta kuin lippua. No, Antti unohti sen leimauksen, huomasi sen puuttuvan vasta nelosta leimatessaan. Palasi takaisin kolmoselle - lehmä oli hävinnyt! Vastaus muuttui nollaksi! Kartta ei vakuuttanut täsmällisyydelllään, mutta kohteenvalinta mielessä se oli riittävä. Ainoa tehtävä, jossa oli samalla kohteella kaksi lippua oli 5.rasti. Se olikin sitten arvuuttelua. Perusteita oli molempiin lippuihin, mutta myös nollaan. Riippui miltä kantilta asiaa tarkasteli. Onneksi aikarastin jälkeen saatiin heti ratkaisukartat ja pystyttiin todentamaan eroavaisuudet. Pinjan kanssa ruodittin 5.rasti uudestaan uomiinsa. Mallin viesti oli kuitenkin selvä. Jos lippu on kutakuinkin kohteella niin ota se - älä vastaa nollaa.
Iltapäivällä käytiin joukkuuen kanssa lävitse tulevan kisamaaston vanhaa karttaa ja spekuloitiin todennäköinen reitti ja aikarastit.
Illan joukkueenjohtajien kokouksessa, joka alkoi italialaiseen tapaan myöhässä, antia oli se että jatkuvien sateiden johdosta 1.pv rataa oli lyhennytty poistamalla siitä kolmas ja viimeinen pätkä. Jäljelle jäi siis 12 tehtävää, 1080m kisa matkaa ja 55m nousua. Openilla 75min ja paralla 90min aikaa. Tiukka jobi. Kroatin Ivo Tislarilla oli pitkä lista ennalta mietittyjä kysymyksiä. Mm. kivien ja jyrkänteiden minimikorkeudet. Lennart vastasi että 1m.
keskiviikko: kisapäivän aamu oli kylmähkö ja puolipilvinen. Sateen uhka oli olemassa, mutta pieni. Kisakeskuksesta kuljettiin kilpailjat lähtöön 1,5km ja matkalla oli 45m nousua. Lähtö oli "yllättäen" 15 min myöhässä ja kuitenkin para kilpailjoita myöhästyi lähdöstä huonon kuljetuslogistiikan johdosta. Openin kilpailjoita siellä oli jopa tuntia ennen omaa lähtöään. No, jokainen sai lähtöluvan ja SI-tikulla otetiin kokonaisaikaa. 1.osa, 490m pitkä käsitti 6 rastia avoimella alppinummella. Ne olivat melko selviä mutta hyviä kartanlukutehtäviä eikä niissä voinut muuta mokata kuin oman kisansa. 5. tehtävä, nenä rinteessä, oli kisan helmi. Hieno nollarasti. Käytin 1.osaan alle 24min, joten toiseen jaksoon jäi aikaa 50min. Olin luottavainen. Homma sujui ja ratkaisut löytyivät sujuvasti. Siirtymätaipaleella n. 200m noustiin 25m mäkeä ylöspäin - join ja otin palan energiapatukkaa. Lähtö ja sitten 7. rasti. Ei kauaa tarvinnut miettiä - nolla. Sitten tuli neljän kivirastin sarja. Luin matkalla 8:n ja totesin rastikiven olevan takarinteessä tasanteen takana jyrkänteiden päässä. Aukealla olevasta puusta ja pikku u-supasta pitäisi olla 9m lipulle. Tulin paikalle ja totesin että A- ja C -liput eivät ole oikein, mutta B-lippu on oikeassa suunnassa, mutta onko riittävän kaukana. Lipun vieressä näkyi myös kiven huippu, mutta se oli n. 10cm lipun alareunaa alempana. Muistin Lennartin kommentin metrin kivistä ja jäin epäilemään tehtävää, että se olisikin nolla. Koitin kurkkia takarinteesen monilta suunnilta, jotta näkisin että onko siellä toista kiveä rinteessä. Palasin 7.rastin tienoille kaksikin kertaa ja konttailin maassa kymmeniä metrejä, jotta näkisin rastin takarinteen. Metsä oli kuitenkin niin tiehää etten nähnyt sinne asti. Palasin takaisin lipuille ja mittailin tarkasti etäisyydet. Puusta ja supasta lipulle oli 5,5-6m (kartalla 9m), joten se tuki ajatusta että oikea kivi oli alempana rinteessä. Varsinkin kun lippu oli selkeästi kiveä korkeammalla. Lisäksi aukon reuna ja tasanteen reuna olivat aivan liian lähellä lippua. Sekin tuki nollaa. Pyöritin ja pyöritin, 50-50 ja sitten katsoin kelloa. Yli 20 min käyttänyt tähän tehtävään. Totesin että nyt on tehtävä päätös ja laskeskelin että nämä ovat niitä ratkaisurasteja jossa voitetaan tai hävitään. Otin riskin ja vastasin nollan. Kuten oli tehnyt mm. Ola Jannsson, Rolf Karlsson ja Ivo Tislar. Minulla oli pitkä liuta faktoja prostestin varalle, jos vastaus onkin B. Kun menin rastien 9-11 aluelle -tajusin heti että olin vastannut 8. rastin väärin. 10. rastina oli n. 40cm korkuinen kivi! Voi pyhä sylvi mitä potaskaa se Lennart meille oli joukkuueenjohtajien kokouksessa syöttänyt. Missä on ne 1m kivet! Isolla kivellä karttaan oli merkattu 1,5m korkuiset kivet! Antti vastasi 10.rastilla zeron ja Marko B:n. No, minun ei tarvinnut kauaa miettiä rasteja 9-11, ne olivat minulle nopeasti selviä. Marko meni lankaan myös 11:llä, juurikin tuon kivikoon takia. Itseäni harmitti jo maastossa etten ymmärtänyt keskeyttää 8:n pohdintaa ja tulla välillä tutustumaan 9-11 tehtäviin. Olisi ratkennut 8:kin suit sukkelaa ja oikein. Lisäksi olisi jäänyt viimeiseen rastiin enemmän aikaa kuin nyt reilu 5 min. Ratkaistiin 12.rasti Antin ja Pinjan kanssa kaikki samalla tavalla. Kaikki katsoimme, että ympyrän keskusta on jyrkänteen ylemmässä kulmassa ja teimme johtopäätöksen että A-lippu on siinä ja B-lippu samaisen jyrkänteen alemmassa kulmassa. Eroa lipuilla näytti olevan n. 1-2m. Väärin meni! A-lippu olikin kokonaan ylemmällä jyrkänteellä ja B-lippu oikeassa paikassa. Karttakuvan mukaan jyrkänteiden ero piti olla 4m, mutta olikin vain murto-osa. Tämä oli Pinjan ainoa virhe koko radalla. Pekka vastasi zeron, koska suunta tien viereltä olevalta kiveltä osoitti 15 stetta eri paikkaan. Kari vastasi kiireellä ja oikein ajatellen että liput ovat eri kohteilla eli A-lippu on ylemmällä ja B alemmalla jyrkänteellä. Maalin jälkeen jatkoimme mäen laelle, jossa odotti 1.maailmasodan aikainen linnoitus ja aikarasti. Kun tulin ylös havahduin että para-sarjan aikarasti oli ennen linnoitusta, mutta openin rastille ohjattiin linnoituksen käytävää pitkin. Olo oli luottavainen, koska olimme aavistaneet tämän aikarastin ja opetelleet alueen vanhasta kartasta. Ja se näkyi. Antti jysäytti kaksi tehtävää 5 sekuntiin ja oikein (C,D)! Marko 12s ja minä 19s. Pinja 10s, mutta toinen vastaus väärin. Martin Jullumin naama oli näkemisen arvoinen kun Antti kertoi aikansa Martinille (jolla 29s). Antin aikarasti aika oli kai niin kova että se sai Portugalin Nunon epäilemään joukkueenjohtajien kokouksessa että hän epäilee kilpailijoiden välistä kommunikaatiota. Muuten ei voi vastata noin nopeasti ja oikein. Emme kommentoineet emmekä paljastaneet korttejamme. Saavat rauhassa miettiä - Antti kun kävi ensimmäisenä meistä aikarasteilla! Aikarastien yllätyksen teki Marit Wiksell vastaamalla molemmat väärin (B,B) ja käyttäen 24s. Mutta Maritilla oli kaikki perusradan tehtävät oikein ! Vastalauseita tehtiin ainakin 8, 10 ja 11 rasteista, mutta vain 10.rastista protesti, kun joukkueet olivat jo kyllästyneet odottamaan. Jury, jossa hanski jäsenenä, kävi hylkäämässä tehtävän oikeutetusti. Näin tulosliuska sai hieman parempaa fiilistä miedänkin joukoissa, sillä Antti, Marko ja Pinja olivat hyvissä hyökkäysasemissa vai pisteen päässä kärjestä. Lisäksi kaikilla täysillä pisteillä olevilla oli aikarastilta sakkoajat, joten heidän tilanteensa ei ollut vahva. Minä jäin kaksi pistettä (sija 36.) ja sieltä on tunnetusti lähes mahdotonta nousta podiumille. MM-uusinta oli jokatapauksessa taputeltu. Para-sarjassa Kari veti yhtä vaille täydet oli 3. ja Pekka kahdella virheellä 13.
Torstai: 2.pv malli. Upea maastohiihtokeskus 1500m korkeudella. Ei ihme että Italiasta tulee hyviä maastohiihtäjiä! Keskuksesta avautui upea rikas maasto monine jyrkänteineen. Tuli hyvä fiilis. Jos on tälläistä tulee olemaan vaativaa. Ykkösrastin puuryhmän ja puun väli aiheutti keskustelua, koska lippu oli asetettu korkealla olevan lehvästön mukaan. Kuutonen oli mallin "harhaanjohtamisen" helmi. Kaksi lippua laajassa notkossa. Riitävän karkeilla silmälaseilla ja ylimalkaisella suhtaumisella sen vastasi helposti oikein. Ylemmän lipun. Useimmat leimasivat nollan. Ainakin ne jotka tekivät pedanttia analyysia. Loput tehtävät olivat ihan mukavia kartanlukutehtäviä. Aikarastia odotellessani kävin metsän puolella asioilla ja löysin samalla lunta. Tein ison lumipallon - sillä oli kiva herätellä muita. Aikarasti oli varsin erikoista mikrokartanlukua. En tiedä vieläkään mitä aikarastilla kisaan viestittiin. En löydä yhteneväisyyksiä. Lopputulos mallista oli se että nollat ovat eri kohteilla (kuten 1.pv) ja liput ylipäänsä ovat eri kohteilla. Sovittiin joukkueen kesken että lippu pitää vastata, jos kohteella on lippu. Samanlaisen "ryhmäpäätöksen" olivat tehneet myös ruotsalaiset.
Iltapäivällä käytiin vanha kartta ja speukuloitiin todennäköinen reitti aikarasteineen lävitse. Hanski oli tehnyt päätöksenä joukkueesta. Antin kaveriksi parasta Kari ja minä kolmanneksi. Karille ja minulle tämä oli ensimmäinen kerta, kun olimme ennalta nimettyinä MM-joukkuekisassa. Suomen joukkue on niin hyvä että kuka tahansa olisi voitu valita joukkueesen. Niin pienet erot meillä on. Se on päivästä kiinni. Minulle tuo valinta oli hyvä sillä se toi panosta 2.pv kisaan. Henkilökohtainen tavoite kun oli jo karannut. Muilla avoimen kilpailjoilla oli realistiset mahdollisuudet henk.kohtaisessa podiumille ja jopa mitalille, jos virheitä tulee muille.
Joukkueenjohtajien kokous sujui ripeästi. Ainoa varsinainen erilliskysymys koski suunnanottoviivoja, jotka 1.pv kartoilla olivat olemattoman lyhyet. Kivi ja jyrkänne asiasta oppineena Lennart pyysi pientä hetkeä - kaivoi kartan taskustaan ja totesi että kartta on reilun kokoinen ja suunnanottoviivat sen mukaiset. Eli on selvästi paremmat kuin 1.pvnä.
to-pe välinen yö : nukahdin minulle typpillisesti hyvin ja nopeasti(!). Mutta heräsin yöllä kylmyyteen. Pelkkä lakana ja sukat jalassa ei enää riittänyt. Siivoojat olivat vieneet päiväpeitteenkin huoneesta pois. Lisää vaatetta päälle, mutta jotenkin minua kylmäsi koko yön ja uni oli (minulle) rauhatonta. Pe kisaa kylmyys tai unen rauhattomuus ei häirinnyt. Mutta pe illalla ja varsinkin lauantaina ääni oli mennyt. Sunnuntaina kotiin palattauani sairastin oikein kunnolla. En jaksanut sunnuntaina edes kasseja purkaa. Nukuin ja torkuin koko päivän. Lisäksi sunnuntaina kuulin, että äitini oli viety pe aamyöstä keskussairaalaan suoraan teholle keuhkokuumeen johdosta. Olikohan vilustuminen joku myötäelämisen juttu ??????
perjantai: 2.pv. Matka keskuksesta lähtöön bussilla (1km). Ja mikä yllätys lähdössä : lähtö 30min myöhässä ! Johtui tuosta karttojen uudelleen tulostamisesta. Lennart oli saanut kartat käsiinsä varttia vailla 1.lähtöä - tarkastanut ne ja todennut että kaikki muut löytyy mutta suunnanottoviivat puuttuvat !!! No, uusien karttojen saaminen kestäisi tunteja ... joten mennään tällä ! Lähtöä odotellessa kiinnitti huomiota openin ja paran aikarastipitäjät - Sari, Pauli ja joku paikallinen. Ne pomppi teltasta toiseen! Siis ne pitivät kahta aikarastiasemaa yhtäaikaa !!! Wau ! Mikä suoritus !!! Oma lähtöaika koitti. SI-tikun nollausleimuas, sitten heti tarkistusleimaus ja sitten odottamaan kutsua tuolille. Se tuli suht nopeasti. Paikka oli aavistettu, mutta liput näyttivät olevan "ei missään". Ensiksi kysytiin pientä nenää - D, joka näytti ainoana olevan nenällä. Toinen kartta : kauempana oleva isompi nenä - D. Aika 12s. Näistä arvuuttelu aikarasteista jää huono maku. Vedätyksen makua oli paran aikarastilla, sillä oikea rastikivi ei ollut näkyvissä vain lippu sen kyljessä.Näin Pekka kertoi. Sitten Lähtöön. Oman kellon käynnistys, SI-tikun leimaus, kartta ja kohti 1. ja 2. rastia. Erittäin tarkkaan kartoitettua puu/tiheikköaluetta. Hyvin kuvattuja, joten rasteja ei tavinnut arpoa. 3. rastille piti mennä pidemmälle, katsoin samalla kaikkia rasteja 3-5. Ratkaisin 4.rastin ensksi, sitten 5:n, joka varsmistui nollaksi läheltä 1.rastia. 3. rastia (kiven ja u-supan väli) katselin ykköseltä että 6.rastin suunnasta. Liput eivät olleet ihan oikeassa suunnassa muihin kohteisiin, mutta näkyvään u-suppaan nähden hyvin linjassa. Edellispäivän mallin 6. ja 11. rasteja noudattaen leima C-ruutuun. Sitten eteenpäin helpohkoja rasteja poimien. Tultiin 9:lle. Ensimmäinen tehtävä koko 2.pv kisassa, jossa samalla kohteella on kaksi rastilippua, kuten mallin 6. ja 9. rasteilla. Pieni notkon yläosa tiheikkö referenssinä. Kaksi lippua : A notkon keksiosassa / yläosassa ja B notkon suula tai juuri sen ulkopuolella. Keksittimellä kun katsoi niin voi todeta ettei A-lippu nyt ihan oikeassa paikassa ole, mutta tuskin heittää 1,5-2m oikeasta paikasta. Toisaalta notkon käyrätaso ei näyttäisi riittävän koinkaan paljoa A-lipun yläpuolelle. Joukkuekisa ja ryhmäpäätös lipusta joten A:n leimaus. Mielessä kävi 1.pv 8 rasti, joka oli "ratkaisurasteja" - ajoin itseni ulos kärkikahinoista. Jos olisin taistellut henk.kohtaisesta mestaruudesta olisin miettinyt tätä rastia pitkään ja "ehkä" vastannut jopa nollan. Nämä ovat niitä vedenjakaja rasteja, joilla pitää uskaltaa tehdä rohkeita ratkaisuja. Joskus onnistaa joskus ei. Nyt ei ollut joukkuekisan vuoksi varaa riskeerata pisteitä, sillä tiesin ettei tuota moni uskalla nollaksi laittaa, joten joukkuekisassa on parempi tehdä sama virhe muiden kanssa. Huonointa on että tekee virheen siinä missä kaikki muut ottavat pisteen. 1.osuuden maali häämötti. 9.rastia meni ajassa 39min. Sitten toiselle aikarastiasemalle jota Kyllis piti. Yksi tehtävä, taas tosi haastellinen. Ei kunnon otetta maasto-karttakuvasta ja arvaus D, joka jollakin tavalla sopisi karttakuvaan. 14s. mutta pieleen meni ! Mutta käsittämättömän moni on vastannut D:n. Jotain "hämärää" siinä paikassa oli. Tauolla katsoin kaikki loput tehtävät valmiiksi, miten minkin ratkaisen. Katsoin myös tehtävät 14. ja 15. sieltä yläpuolelta. Toinen jakso: kolme rastia 10-12. Helpohkoja kartanlukutehtäviä. Aikaa meni 9min. Kävely joukkueaikarastille. Paikka oli se mitä olin kaavaillut openin tai paran aikarastiksi. Suunnitelma oli se että perusradalla täydet 20 pisettä ja aikarastit kiirehtimättä varmistellen oikein. Eka tehtävä "A" ratkesi n. 5 sekunnissa, mutta sitten toinen jumitti. Polkujen risteys. Intuitio sanoi E, mutta tehtävä tuntui tosi epäselvältä. Polkuja ei kunnolla erottanut, joten arvailu perustui lähiinä oleviin puihin, pensaisiin ja kiviin. Käytin tähän pohdintaan aikaa 50sek, jolloin oli tullut ilmoitus jo ajan päättymisestäkin (60s). Tämän pitkän analysoinnin jälkeen päädyin D:hen, joka oli väärin. Voi herran pieksut!! Olisi vain pitänyt vastata intuitiolla! Kolmannen osion rastit olivat melko selkeitä eikä niissä ollut erityisiä vaikeuksia. Rasti 14 oli hyvä nolla, jonka pystyi myös todentamaan aukotomasti. Rasti 15. oli heikon näkyvyyden vuoksi hankalin. Maaliin tullessani olin varma että minulla on kaikki perusradan tehtävät oikein. Aikaratseista en ollut lainkaan varma ! Viikinki Waaler ja Ivo Tislar olivat tulleet maaliin juuri ennen minua. Juttelin poikian kanssa ja päätimme kävellä kisakeskukseen sen 1km matkan. Verrattiin vastauksia ja kun kävelimme 3. rastin vierestä niin Viikinkin kanssa kirosimme yhtäaikaa ja totesimme että 3.rasti on nolla! Liput oli laitettu kiven ja karttaan merkitsemättömän u-supan väliin. Oikea u-suppa näkyi hieman ylempänä rinteessä. Voi herran pieksut. Vähän tuli vedätyksen makua. Marko oli tämän ratkaissut ja siitä hatunnosto hänelle. Sitten selvisi että Ivo oli vastannut myös 9:n nollaksi. Puhuimme koko matkan siitä mikä on mallin tarkoitus (muuta kuin proseduuri) jos mallin tehtävät eivät tue kisan tehtäviä. Nykin voi sanoa että 2. malli oli täysin turha, sillä 1.mallissa maasto ja tehtävät olivat aivan riittäviä myös tähän toisen kisapäivään. Parhaat palkittiin sitten banqetissa. Marko nousi viidenneksi - ensikertalaiselta hieno suoritus !
Perjaintai-ilta : Banqetti ja palkintojenjako. Guntars ja Michael uudet mestarit. Marko hienosti viides ! Onnittelut ! Joukkuekulta Kroatiaan huippusuorituksella 2x19p + x18p ! Onnittelin Bossea - Ruotsi oli kisojen paras maa 4 mitalilla, lähinnä para-kilpailijoiden ansiosta. Maarit oli ainoa openin henk.kohtainen mitalisti heillä. Ikuistettua tuli Kylliksen ja Paulin dialogi lentomatkatavaroista :-D
Lauantai: Viesti. Huoneen luovutus ja laskun koonti yhdessä hotellin omistajan kanssa. Löysimme hyvin yhteisymmärryksen. Viestin startti piti olla klo 9 , mutta yllätys yllätys - se myöhästyi. Olisi myöhästynyt enemmänkin jos en olisi hoputtanut että meillä on kiire Milanoon lentokentälle. Yhteensä 24 rastia, siten että kukin osuuden viejä tekee 8 +-1 tehtävä eli välillä 7-9 /osuus. Joukkueen kokonaisaika 3h. Vaihto vaihtopuomilla jossa kilpailukortti toimi kapulana. Oma kortti otettiin nipusta pois, jolla mentiin aikarasteille. Suomella kaksi joukkuetta Pirkanmaa : Pekka, Kari ja Hanski. Muu Suomi: Jari, Marko ja Antti. Sovittiin Markon ja Antin kanssa tavoitteeksi että me olemme nopeimmat. Minä aloitin, tein 7 tehtävää ja tulin vaihtoon ajalla 15:30. Eivät olleet järjestäjät odottaneet meitä noin nopeasti. Lähtivät kisakeskuksesta kuin rusakko makuulta pystyttämään aikarastia !!! Menimme sinne odottelemaan. Pekkakin tuli hetken päästä jonoon. Katselimme kun lippuja aseteltiin, telttaa, pöytää ja tuolia siirreltiin. Kartat ja sekuntikellotkin oli vielä hukassa, kun kysin että meneekö vielä pitkään. Meillä olisi tarve lähteä lentokentälle pikapuoliin. Kävivät pienen keskustelun ja päättivät että aikarastit pidetään vain 2. ja 3.osuuden viestin viejille! Viesti oli osaltamme ohi ja me lähdimme Pekan kanssa pika pikaa kohti Malpensaa. Marko ja Antti olivat pitäneet myös reipasta juoksuvauhtia, sillä Antti tuli maaliin ennekuin Ruotsin 1.osuuden viestinviejät olivat ehtineet vaihtoon!
Lauantai-sunnuntai : Kotimatka. Matka Milanon Malpensaan (300km) sujui hyvin ja ilman pelättyjä ruuhkia. Lentoasemilla Pekkan kanssa pääsee kokemaan kainlaista extra palvelua. Tällä kertaa turvatarkasutus suoritettiin fast-track linjalla ilman jonoja! Pienen anelun jälkeen exit -paikkakin järjestyi minulle. Lento lähti ajoissa ja oli hieman ennen puolta yötä Helsingissä. Kotimatkalla pelättiin peuroja- niitä ei onnekis näkynyt, mutta hyttysraato räpsänä toi audi näyttää toimivan loistavasti. Ja olivat muuten tiukassa.
Kiitos joukkueelle, mukana olleille "kodinturvajoukoille", talkoolaisille (Sari, Kyllis ja Pauli) sekä tänne kotikatsomolle, joka on malttamattomasti odottanut tuloksia ja kommentteja. Parannetaan tätä seuraavissa kisoissa !!!!
-
nimimerkkiKari M
17.7.2014 klo 18:23Hyvä ja seikkaperäinen juttu, sisäpiiritietojakin mukana!
Vahvistivat osin edeltäviä juttuja.
Kiitokset! -
nimimerkkiMartti
17.7.2014 klo 19:07Oli kiintoisaa lukea Jarin ja Laurin raportit Italiasta. Näin jälkeenpäinkin.
Kisojen aikaan tulospalvelu ja muutamat netistä löytyneet some-viestit antoivat jo aavistuksen siitä, etteivät kaikki asiat ole menneet putkeen paikanpäällä.
Onneksi Jari antaa lopussa selvän lupauksen, että ensi vuonna saadaan ajantasaisempaa uutisointia.
Taisi kevään Portugalin EM-kilpailu viedä voiton paremmin järjestelyiltään onnistuneena Trailo:n arvokilpailuna. Eikä ollut edes Kyllis, Pauli ja Sari paikalla.
Vähän ihmetyttää tuo kova resurssipula Italiassa, siellä kun kuitenkin on tarkkuussuunnistajia jonkin verran. Eikö heitä ollut saatu paikalle toimitsijoiksi?
Suomen menestys Italiassa oli kokonaisuutena hyvä : Kaksi mitalia ja sen lisäksi kolme sijoitusta viiden joukkoon on kelpo saavutus.
Onnittelut joukkueelle. -
nimimerkkiMarko
17.7.2014 klo 23:55Jarin tarina on mainio. Kirjaan tähän lähinnä muutaman oman kommenttini.
TempO-kisa oli kokonaisuutena ihan hyvä. Odotin itseltäni toki huomattavasti parempaa. Turha selitellä. Rata oli tuona päivänä minulle liian vaativa. Lähti huonosti käyntiin, kun heti ensimmäinen vastaus lipsahti kuin kuti ampumahiihtäjältä ja samalla huomasin vastauksen vääräksi, samoin eka paikan viimeisen jakkaralta noustua. Vaikka mielestäni sain kasattua itseni hyvin ei tuntuma ollut normaali missään vaiheessa.
PreOn heikkous olivat, kuten on jo pariin otteeseen todettu, huonosti kisoja kuvaavat mallit. Sama koski kyllä TempOakin. Sinänsähän mallit olivat ihan ok ratoja, mutta eivät ne kyllä kovin hyvin etenkään liputusta eikä oikein maastojakaan kuvanneet, SI-käytännöistä puhumattakaan.
Ensimmäisen päivän rata ensinnäkin harmillisesti lyheni ja järjestäjien mukaan paras osa jäi pois. Jäljelle jääneen osan rastit 8, 10, 11 ja 12 edustivat koko WTOCin heikointa antia. Toki itsekin osin ajan tiukkuudesta johtuen sähläsin erityisesti 11:sta, mutta ei se kartta siinäkään kovin hyvin kutiaan pitänyt. Siinä tosin olisi pitänyt selvitä haasteista. 10 sen sijaan oli kaikilta osin epäonnistunut tehtävä, eikä kasikaan mikään onnistunut ollut, kuten Jari kuvasi.
Toiseen päivään oli tosiaan mietitty valmiit suunnitelmat, mutta onneksi uskalsin poiketa niistä, kun heti kolmosella alkoi haista, että liputus poikkeaa mallista. Sinänsä uskoisin, että suomalaisissa kisoissa olisimme kaikki vastanneet kolmosen ja vitosen aika suorilta nolliksi. Ysi sen sijaan olisi koto-Suomessakin jäänyt todennäköisesti lipuksi. Itse olisin nostanut ylempää lippua metrin ylemmäs, mutta se ei mielestäni antanut aihetta nollaamiselle.
Kokonaisuutena pidin rataa kuitenkin varsin hyvänä. Kartta oli pääosin poikkeuksellisen tarkka. Maaliin tullessani luulin itselläni olevan kaikki oikein ja arvelin niin olevan varsin monella muullakin. Lopputulokseen täytyy olla tyytyväinen. Aina voisi jossitella, mutta niin voisivat muutkin. Kauaksi ei mitali jäänyt.
Reissu kokonaisuutena oli hyvä. Minustakin parempi kisata foot-on rinnalla ja kehittää samalla omaa "tuotetta" paremmaksi.
Erityiskiitos vielä Jarille mahtavista ennakkospeksauksista. PreOn eka päivän aikarasti oli kyllä meillä niin takaraivossa, että ei paremmasta väliä.
Lauantaiaamuna sitten Oringenille. Harmi ettei taaskaan ole paljon suomalaisia, mutta pidetään Eskon, Penan ja muiden kanssa Suomi-lippua esillä.
-
nimimerkkiPauli
18.7.2014 klo 06:49Hyvä matkapäiväkirja Jarilta. Meidän Fiat500 ei ollut langi vaan lungi. Aika lungisti otti kaikki ylämäet! -
Jari Turto
18.7.2014 klo 13:06summaus Italian MM-kisoista:
- Saavutimme 2 mitalia ja kaksi pistesijaa. Jäimme hieman tavoitteesta joka oli kolme mitalia.
- Jatkoimme henkilökohtaisten MM-mitalien sarjaa, joka alkoi 2007 Antin hopeasta.
- Kultamitalitta jääminen tarkoittaa ettei meillä ole ensi vuonna lisäpaikkoja. Sääli, sillä meillä on esim. tempossa leveyttä ihan eri tavalla kuin Norjalla.
- Tempokisasta odotin paljon Suomen joukkueelta. Antin aamun suoritus oli aivan loistava. Laurin finaali oli jäätävä suoritus. Ilman niitä katselijoita se olisi ollut eri planeeltalta.
- PreO kisat ratkaistiin historianpienemmällä tehtävämäärällä. Markolta kypsä hyvä suoritus.
- Kokonaisuutena kisoista jäi melko hyvä ja odotettu fiilis, eivätkä ne poikenneet merkitävästi aiempien vuosien linjasta. Hyvään lopputulokseen olisi ollut suht lyhyt matka, jos nuo aiemmin mainitut asiat olisi olleet kunnossa. Maastot olisivat tarjonneet loistavan mahdollisuuden tähän.
- Sää ei suosinut kilpailijoita eikä järjestäjiä (lämpöä 14-17 astetta)
- Majoituksemme yhdessä foot-o joukkueemme kanssa oli hyvä.
/jari
ps. lehtimiehen ja reportterin hommaan minusta ei ole. Piti tehdä "lyhyt", pähkinän kuoressa oleva selvitys kisareissusta. Tuli pitkä roomaani. Ja kirjoittaminen kesti liian kauan että tienaisi kirjoittamisella leipänsä. Aloin iltauutisten aikaan ja havahduin painamaan lähetä painiketta klo 03:05. Ja mausteena kaikki "kirotusvirheet".
-
nimimerkkiMartti
18.7.2014 klo 16:15Eikös kahden mitalin lisäksi pistesijoja tullut kolme.
Antti 4:s tempossa, Marko 5:s preossa, joukkue 6:s. -
nimimerkkiPekka
20.7.2014 klo 12:46MM-kisat olivat jotenkin hämmentävä kokemus. Toisaalta, toisen päivän kisahan käytiin erittäin tarkalla kartalla, rastit olivat täsmällisiä ja tarkasti liputettuja. Toisaalta, ensimmäisen päivän kisassa kartassa ei kovin moni asia paikkaansa pitänyt. Sitten kun vielä mallit osoittivat, että jos lippu on edes sielläpäin rastikohdetta, pitää vastata lippu. Toisena päivänähän pitikin toimia aivan päinvastoin.
Itse en näköjään osannut sopeutua tuohon tason vaihteluun. Tulihan toki tehtyä kaksi melkoista kartanlukumokaa, ensimmäisen päivän rastilla 8 ja toisen päivän rasti 12. Luin kummassakin vain tiukasti rastiympyrän keskipistettä, en koko rastiympyrää. Nolottaa, kun tuo rasti 12 oli vielä koko kisan helpoimmasta päästä.
Toisena päivänä eka päivän ja mallin tuoman opin jälkeen en edes ajatellut tarkastaa noita tiukkoja nollia sen paremmin, vaan leimasin aina lipun. Osansa tähän toi tiukka aikataulu ja pelko radan loppupään kulkukelpoisuudesta. Mutta parhaat saatiin nytkin esiin ja ehkä parhaita ovatkin ne, jotka osaavat sopeutua erilaisiin kisoihin parhaiten.
Se, mistä täällä ei ole vielä ollut mitään mainintaa, oli kilpailumaaston kulkukelpoisuus. Nyt mentiin kyllä lajin perustan ulkopuolelle, kun kilpailut oli viety täysin kelvottomaan maastoon. Etenkin eka päivän reitti, jossa koko ajan noustiin jyrkkää ylämäkeä irtokivien peittämää "tietä" pitkin, tai seikkailtiin märällä kumpuilevalla laitumella, oli täysin ala-arvoinen ratkaisu. On se kumma, jos Italian kokoisesta maasta ei löydy pyörätuolilla kuljettavaa maastoa.
Kuulemma maaston valintaan vaikutti radan korkeimmalla kohdalla ollut linnoitus, joka meidän haluttiin näkevän. No, näinhän minä hätäisesti jonkin raunion kulman aikarastille mennessä, avoimen sarjan kilpailijat näkivät kai enemmän. Mutta 70 -kiloinen avustajani meinasi kuolla jo alkuosuudella, eikä hän kerta kaikkiaan saanut tuolia liikkeelle. Tuo eka päivän rasti 12 olisi voinut mennä minulta jopa oikein, jos olisin päässyt katsomaan rastipistettä vähän edempää, mutta maaston kelvottomuuden takia ratkaisu oli tehtävä jyrkässä ylämäessä sijainneelta tolpalta. Tuosta kun otti suunnan, olivat liput 15 astetta väärässä paikassa, enkä tuon enempää uhrannut asialle aikaa. Ylempää olisi nähnyt, että rastikohde oli kuitenkin oikea, kartassa vain väärässä paikassa.
Toisen päivän maaston alkuosa oli hienoa, en tarvinnut edes avustajan apua. Huono puoli oli siinä, että koko ajan pelotti se lopun kulkukelpoisuus ja siksi piti yrittää säästää loppuun aikaa. Ei se loppu kovin paha ollut, mutta siirtyminen maalista karanteenialueelle oli aivan kaamea. Martin Jullum jeesasi avustajaani sillä pätkällä, muuten olisi jäänyt kulkematta.
Mietin sitäkin, että olisinko päässyt noissa maastoissa mihinkään sähkömopollani. En ehtinyt seurata, miten sähkäreillä liikkuvat pääsivät kulkemaan.
Onneksi maalaispoikana olen tottunut eläimiin ja etenkin niiden ulosteisiin. Neljä päivää olin kirjaimellisesti lehmänpaskassa, kun se pyörien mukana nousi käsiini ja siitä syliini. Hotellissa pesin useamman kerran kelaushanskat ja housut ja kuivasin ne hiustenkuivaajalla.
Se hauska puoli lehmien seassa kilpailemisessa oli, että järjestäjät kävivät häätämässä rastilippuja peittäviä lehmiä kauemmaksi. Kyllikki otti kuviakin lippua syövästä lehmästä.
Sarille tuosta maaston kulkukelvottomuudesta mainitsin ja hän kertoi, että heillä oli ollut asia esillä komitean kokouksessa (Tsekin Jana Kostova oli ottanut sen esille) ja jonkinlainen parannus asiaan on odotettavissa.
Martti kysyi Iltalian taitavista tarkkuussuunnistajista. Eivät vissiin mahtuneet samaan tapahtumaan kilpailunjohtajan kanssa, joten järjestäjinä oli ihmisiä jotka eivät tienneet lajista mitään. Ilman Pohjanmaan tehokaksikkoa ja Saria olisi oltu muussakin liemessä kuin vain lehmänpaskassa.
Esim. tempon rasti, jossa näkyi ylimääräinen rastilippu. Toimitsijat kyllä näkivät sen koko ajan, mutta eivät ymmärtäneet että sillä olisi jotakin merkitystä.
Mutta kaiken kaikkiaan kisareissusta jäi monta hyvää asiaa mieleen. Kuten
- Hienot maisemat ja serpentiinitiet
- Hyvä ruoka hotellissa
- Eipä kulunut aurinkorasva eikä palanut nahka
- Juomavettä ei paljon tarvittu, sitä tuli taivaalta
- Lennot olivat aikataulussa
- Tulostaulu. Näköjään MM-kisoissa riittää tulostauluksi A4 kokoinen paperiarkki. Päivitys kerran tunnissa, tulokset tiedetään jo kuusi tuntia viimeisen kilpailijan saavuttua maaliin.
- Lopputulokset. Ne kuitenkin saatiin aikaiseksi. Palkintojen jaon jälkeen saatiin kilpailukortin tarkistusliuskat.
- Taas karttui kokemus
-
nimimerkkiAnna
21.7.2014 klo 12:59Vähän MM:ienkin takia olemme mainostaneet ensi vuoden FinTrailOa kisana, jossa pystyy liikkumaan pyörätuolilla säällä kuin säällä. Muistattehan kaikki tykätä meistä Facebookissa :)
https://www.facebook.com/FinTrailO2015 -
nimimerkkiPekka
1.8.2014 klo 09:59Vielä jäi yksi asia mietityttämään noista MM-kisoista. Radat jatkoivat tuota etelä- ja keskieurooppalaista tyyliä, jollaista oli mm. kevään EM-kisassa Portugalissa. Eli lähes kaikki rastit piti ratkoa joidenkin yksittäisten pistemäisten kohteiden perusteella. Välillä ratkaisun pohjaksi oli sitten kartoitettu joku olemattoman pieni yksinäinen risu.
Tuollaiset radat ovat loppujen lopuksi tylsiä. Vaikka rasti olisi käyräkohde, sekin pitää ratkaista vertaamalla lähialueen pistemäisiin kohteisiin. Välillä tuntuu, että rastikohteella ja sillä onko lippu oikeassa paikassa itse rastikohteessa ei ole mitään merkitystä, jos nuo pienet yksityiskohdat eivät täsmää. Eli kartat on ylikartoitettu pienillä yksityiskohdilla ja itse rastikohteet ovat sivuseikka.
Kaipaan kunnon metsärataa käyrätehtävillä niin, että rastipiste pitää ratkaista rastikohteen perusteella. Ei tuollainen ylikartoitettu kartta ole enää mikään suunnistuskartta. -
nimimerkkiLauri K
1.8.2014 klo 11:25Pekka oot huomannut ihan hyvän ja tärkeän asian, eli karttojen pitäisi olla IOF:n kuvausohjeiden mukaisia. Itse olen yrittänyt tuota samaa asiaa kertoa muille jo monta vuotta. Viime vuosien MM ja EM kisojen kartoissa ollaan pysytty kuvausohjeissa vain Vuokatin kisoissa.