Keskustelu

« aihelistaan

Jukka


  • nimimerkki

    Anna

    8.10.2013 klo 19:30
    Kiitos Jari hienosta kirjoituksesta etusivulla.

    Tämä oli suunnaton menetys tarkkuussuunnistukselle, paljon suurempi kuin moni ehkä arvaakaan. Jukan omistautumisella oltaisiin päästy pitkälle lajin kehittämisessä. Jukan keväällä järjestämä kilpailu oli laadullisesti yksi parhaista, joihin olemme koskaan osallistuneet. Jukan kanssa käydyt keskustelut olivat aina hyödyllisiä, kiinnostavia ja opettavia. Niin, ja hauskoja. Sopivan kriittisiä, ja sopivan symppiksiä.

    Jukka poistui keskuudestamme aivan liian aikaisin; vasta kun olimme hänet löytäneet. Jukan sairastumisen jälkeen näin hänet ensi kerran juuri tarkkuussuunnistuksessa. Hän tuli Sastamalan kilpailuun 2012 perheensä kanssa, koska ei saanut vielä ajaa autoa itse. Silti hän osallistui kilpailuun, ja - noloa kyllä - voitti minut ylivoimaisesti.

    Meillä oli vielä niin paljon tehtävää, niin paljon puhuttavaa, niin monia kilpailuja edessä.

    Otamme osaa Jukan perheen suureen suruun.

    Kaivaten, ja Jukan muistoa kunnioittaen
    Anna & Åke

  • nimimerkki

    Pepi

    8.10.2013 klo 22:20
    Mutta oli se Suomen suunnistuskarttatoiminnan ja sittemmin tarkkuussuunnistuksenkin kannalta hieno asia, että Jukka oli, eli ja toimi.

    Kiitos siitä.

  • nimimerkki

    Pinja

    9.10.2013 klo 20:46
    Jukan kanssa oli aina hienoa keskustella, hän halusi aina löytää tarkat loogiset perusteet asioille ja haastoi keskustelukumppanin ajattelua. Silti hän oli lämmin ja humoristinen ihminen. Jukan osaaminen kartta-asioissa oli suvereenia ja hänen sinnikkyytensä järjestää kevään kilpailuja heikoissakin voimissa ihailtavaa. Nämä kilpailujärjestelyt yhdessä Jukan ja Jarin kanssa olivat minullekin korvaamaton tarkkuussuunnistuskoulu.

    Vuosi sitten Pyynikin kisojen lähtöä odotellessa meille tuli puheeksi työnhakuni, ja muutaman kuukauden kuluttua pääsinkin Jukan suosituksen avulla töihin Jukan työpaikkaan, AIRIX Ympäristöön.

    Ehdin tuntea Jukan vain reilun vuoden ajan, mutta sinä aikana hän vaikutti elämääni työpaikan ja maailmanmestaruuden verran...

    Valtava kiitos siitä. Suru on suuri, kun olet poissa, Jukka.

    Osanottomme Jukan perheen suruun.

    Pinja&
    Vesa ja Venla

  • nimimerkki

    Lauri

    9.10.2013 klo 23:13
    Oli hienoa oppia tuntemaan Jukka viimeisen vuoden ja muutaman aikaisemman vuoden aikana tarkkuussuunnistuksen kautta. Aiemmin hän oli ollut meille nuoremmille suunnistajille se suunnistaja-lehden kuvasuunnistuksien tekijä ja karttaraporttien vastaanottaja, jolle tuli monet postit lähetettyä.

    Kevään aikana oli myös hienoa käydä keskusteluita sähköpostitse ja livenä tarkkuussuunnistuksen lisäksi muun muassa sprinttikartoituksesta, jonka kehittämisessä kummallakin oli samanlaiset visiot. Minussa heräsikin tällöin pieni karttakomission jäsen, joka haluaa kehittää tulevaisuuden suunnistuskarttoja.

    Kiitos Jukalle näistä hetkistä ja osanottoni Jukan vaimolle ja lapsille.

    Lauri

  • nimimerkki

    Hanski

    10.10.2013 klo 10:41
    Jukka on meillä kaikilla mielessämme lukuisista positiivisista asioista, myös Sarilla ja minulla. Jukan arvoa ja hänen tekemäänsä työtä tarkkuussuunnistuksen ja karttatyön kehittämisessä ei pysty liikaa korostamaan. Jukka omasi erittäin hyvän huumorintajun ja hän osasi sopivalla kriittisyydellä sparrata lajimme kehitystä oikeaan suuntaan.

    Onnekseni opin tuntemaan Jukan jo vuosia sitten, sillä majoituimme sattumalta samassa huoneessa Nord-kokouksessa Tanskassa. Jukka osallistui karttaryhmän kokoukseen. Tuona viikonloppuna ja näiden kuluneiden vuosien aikana olemme käyneet monia mielenkiintoisia keskusteluita ja pohdintoja tarkkuussuunnistukseen liittyvistä asioista. Jukkaa ja Anittaa saamme kiittää tarkkuussuunnistukseen liittyvien kansainvälisten sääntöjen ja ohjeistusten kääntämisestä Suomen kielelle. Heidän halunsa löytää sopivimmat termit ja sanontatavat teki minuun suuren vaikutuksen.

    Jukka toimi myös suurena apuna opastaessaan Saria IOF:n "koneistoon" eli komiteoiden toimintatapoihin ja päätösmekanismeihin tutustumisessa. Jukka osasi pitkän kokemuksensa ansiosta neuvoa Saria löytämään parhaita käytäntöjä asioiden eteenpäin viemisessä.

    Erittäin suuri kiitos Jukalle kaikista yhteisistä hetkistämme ja lajin eteen tekemästä arvokkaasta työstä.

    Osanottomme Anittan ja lasten suureen suruun.

    Hanski & Sari

  • nimimerkki

    Pekka

    10.10.2013 klo 20:14
    Jukka taisi kokeilla ensi kerran tarkkuussuunnistusta SuSen kisoissa keväällä 2010. Hänen kommenteistaan huomasin heti, että nyt tuli lajin pariin innostunut henkilö. Minua jännitti etukäteen, kun näin että liiton karttasihteeri tulee kilpailuumme. Jännitys kyllä hälveni, kun tutustuin Jukkaan.

    Vuonna 2012 SuSe järjesti myös keväällä kisan. Jukka kyseli etukäteen kilpailureitin pituudesta ja kertoi, että jaksaa kävellä vain muutaman sata metriä. Lupasin järjestää hänelle autokyydin maalista takaisin kilpailukeskukseen. Hän tuli kilpailuun ja samalla kerralla myös hänen perheensä tuli tutuksi. Loppujen lopuksi hän ei huolinut autokyytiä, vaan käveli maalista takaisin ilahtuneena siitä, että pystyi niin tekemään.
    Jukka oli laihtunut ja hänestä näki, että hän on kokenut todella kovia. Siitä huolimatta innostus lajiin oli entisellään.

    Näin Jukan viimeksi Vuokatissa, silloinkin hän hoiti liiton karttasihteerin tehtäviä.
    Mouhijärven kisaa valmistellessamme elokuussa Tuomas kertoi, että Jukka oli lähettänyt viestin, jonka mukaan hän on niin kovassa ylikunnossa ettei nyt pysty osallistumaan. Pelästyin tuota "ylikuntoa" vaikka se olikin naamioitu huumorilla.
    Kovasti odotin tapaavani hänet vielä syksyn kisoissa, Keravalla ja etenkin maaottelussa olisin mielelläni nähnyt hänet. Järkytys olikin suuri, kun luin hänen poismenostaan.

    Näin jälkeenpäin voimme olla kiitollisia siitä, että saimme tuntea Jukan ja voimme muistella kaikkia hyviä hetkiä hänen seurassaan.

    Osanottoni Jukan perheelle
    Pekka Seppä

  • nimimerkki

    Owe Fredholm

    10.10.2013 klo 20:37
    I have just received the very sad news that Jukka had past away.

    Latest we met him in TrailO was in May this year when he was the course planner of the second day of Finnish Spring TrailO. In his home village he on “his own” map had arranged a very challenging and good course which was very much appreciated by the Swedish TrailO Team. I have also met and have had good discussions with Jukka during different IOF meetings latest in Vuokatti.

    I will always remember his positive work for orienteering and especially for TrailO.

    Owe


  • nimimerkki

    Maria Silvia Viti

    10.10.2013 klo 20:40
    I admired his strong courage to face the illness and the will since the very last to keep in contact with the others to give cooperation and support to the IOF big family.

    Words are not enough but I would like to express my condolences and simpaty to the Jukka's family for the terrible loss.

    Maria Silvia Viti
    IOF Council Member

  • nimimerkki

    Pepi

    10.10.2013 klo 22:13
    Nyt vasta saan kirjoitetuksi vähän enemmän.

    Onko siitä tosiaan vain seitsemäntoista vuotta, kun saimme karttaryhmään "työnhakukirjeen", jossa Jukka ilmaisi halunsa ja kykynsä toimia kartta-asioiden hyväksi. Aikana, jolloin liiton luottamustehtäviin jouduttiin, kun ei kehdattu kieltäytyä, sellainen oma-aloitteinen tarjoutuminen aiheutti jopa vähän kulmakarvojen kohottelua.

    Suunnistuskarttaopas oli hahmottumassa ja sen junailussa oli uudelle miehelle heti tehtävää. Saman tien saatiin liitolle karttasihteeri, ensimmäinen ja tähän mennessä ainoa. Kohta karttaryhmä heittäytyi täysillä tämän uutteran, järjestelykykyisen ja nopeasti asiantuntemustaan kasvattavan sihteerinsä tuen varaan. Hän oli paljon enemmän kuin oli luvannut.

    Karttaryhmän kokoukset saattoivat olla hyvin pitkiä ja niiden yhteydessä opin tuntemaan myös kärsivällisen, hyväntahtoisen ja huumorintajuisen toverin. Seitsemäntoista vuotta kuulostaa lyhyeltä. Tuntuu, kuin olisin tuntenut hänet aina. Noista vuosista olen kiitollinen.

    Syvä osanottoni Jukan perheelle
    Pepi

  • nimimerkki

    Antti

    11.10.2013 klo 13:43
    Muistan ensimmäisiä kertoja keskustelleeni Jukan kanssa vuonna 2010, kun olimme seuraamassa MM-sprinttifinaalia Trondheimissa. Pohdimme, miten linnoituksen muurit ja kulkuaukot pitäisi kuvata sprinttikartalla, kun kilpailija saattoi juosta sekä muureja pitkin että kulkuaukoista muurien ali. Jukka kyseli innokkaasti myös tarkkuussuunnistuksen MM-radoista, kun oli tuolloin jo löytänyt lajin pariin.

    Jukka ehti muutamassa vuodessa antaa tarkkuussuunnistukselle todella paljon. Itsekin opin Jukalta paljon ja Jukan lausumat lauseet olivat mielessä loppukesällä SM-ratoja suunnitellessa. Nämä opit säilyvät vaikka Jukka on poissa.

    Antti

  • nimimerkki

    Marko

    11.10.2013 klo 23:39
    Tutustuin Jukkaan vasta kesällä 2012, mutta tältä lyhyeltäkin ajalta, jonka Jukkaa tunsin, jäi paljon lämpimiä muistoja. Viime kevään FinTrailon ensimmäisenä päivänä Jukka sai kilpailukortteja jakaessaan ensin mamma Wiksellin häkellyksiin kehuessaan tytärtä planeetan nopeimmaksi naiseksi ja sen jälkeen allekirjoittaneen kertoessaan eräänä yönä siirtäessään käyrää neljäsosaleveyden verran purskahtaneensa nauruun ja todeten Markonkin olevan nyt tyytyväinen. Tästä tarkkuudesta sain nauttia sitten sunnuntain kisassa, kun totesin käyrien löytyvän juuri niiltä sijoiltaan kuin Jukka oli niitä hieronut. Kisan jälkeen ei voinut kuin kiitellä miestä.

    Tämän samaisen kisan palkintojenjakoa en unohda varmasti koskaan. Protestoinnin turhauttamanakin Jukka kokosi itsensä ihailtavasti ja veti palkintojenjaon niin kuin vain hän osasi - jukkamaisella huumorilla ja tunteella. Luulen, että myös ulkomaisille osallistujille jäi Jukasta vahva muistijälki.

    Viimeisen kerran tapasin Jukan Vuokatissa tarkkuussuunnistuksen yleisökisan jälkeen. Pitkin loppukesää ja syksyä huomio kiinnittyi Jukan puuttumiseen joukosta ja aavistus tilanteen vakavuudesta hiipi mieleen. Tiistainen viesti lamaannutti silti täysin. Niin epäreilua.

    Kiitokset Jukka yhteisistä hetkistä.

    Osanottomme Jukan perheen suureen suruun,
    Marko perheineen

  • nimimerkki

    Petri Koskinen

    13.10.2013 klo 12:36
    Jukan kuolinilmoitus julkaistiin tänään Turun Sanomissa. Anittan toivomuksesta liitän Teille tiedoksi ilmoituksen loppurivit:

    "Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Nousiaisten kirkossa lauantaina 26.10.2013 klo 11.00, minkä jälkeen muistotilaisuus Valpperin Urheilutalossa, Urheilutie 19, Nousiainen. Muistotilaisuuteen osallistumisesta pyydämme ilmoittamaan viimeistään sunnuntaina 20.10. anitta.tuovinen@masku.fi tai 040 534 9852"

  • nimimerkki

    Paulikki

    13.10.2013 klo 22:34
    Jukan muistolle ja lämmin osanotto perheelle

    Anttilan perhe muistelee lämmöllä Jukan tärkeää panosta suunnistuksen hyväksi.
    Kyllikin yhteisprojekti oli Jukan kotisivuprojektin osoitteiston/jäsenistön luominen. Jukka oli aina valmis tarttumaan asiasta kiinni ja kehittämään muidenkin ideoita. Hieno piirre!
    Jukka ja Pauli tekivät yhteistyötä jo ennen tarkkuussuunnistusta pohtien hiihto- ja pyöräsuunnistuksen karttamerkkien hiomista. Joensuun MM-kisoissa oltiin sitten paljonkin pyörittämässä kisa-asioita.

    Kyllikin viimeinen toiminta Jukan kanssa oli tietenkin Finn-Springin mahtavat kisat ja taiteilu kameroiden kanssa Vuokatissa hyvistä kuvauspaikoista. Jukka teki ja antoi tilaa!
    Lisäksi Jukka teki Paulille kahdesti karttatyötä pääkaupunkiseudun tarkkuussuunnistuksen hyväksi kun hän hioi Vuosaaren ja Espoon keskuksen karttoja 2014 iltarasteille.
    Kylli ja Pauli, Emilia ja Valtteri

  • nimimerkki

    Sami

    14.10.2013 klo 22:23
    Uskomattoman nopeasti vanhat suunnistajakumppanit poistuvat. Muistan kuinka tutustuin Jukkaan vuosina 2000-2002 Helsingin suunnistajien Korahdus-porukassa. Pari kertaa juoksimme samassa Tiomila-joukkueessa.

    Sitten tiemme erkanivat, ja kohtasivat taas uudestaan tarkkuussuunnistuksen ansiosta. Alahärmässä tämän vuoden kesäkuussa juttelimme pitkään. Jukka oli kuten ennenkin sanavalmis, mielipiteissään vahva, mutta samalla aina pilke silmäkulmassa viestitti ettei asia vakava olekaan. Jukka kertoi silloin myös sairaudestaan--vaikka silloin kuolemastakin puhuttiin, tuntuu tämä silti uskomattomalta.

    Jukka--gone but not forgotten.

    Sami

  • nimimerkki

    Kari P

    27.12.2013 klo 15:01
    Tämänvuotista kuvasuunnistusta ratkoessani joulun pyhinä, muistui mieleeni Jukalle helmikuussa lähettämäni kirje:

    ”Kiitos hienosta kuvasuunnistuksesta!
    Ratkaisin kakkosrastin väärin – vastasin 30 m koilliseen olevan pienen kumpareen (tai siis oikeammin kukkulan). Tiesin kyllä pienen kumpareen tarkoittavan pistekumparetta. Virheellisen ratkaisuni perusteluksi ajattelin tarkkuussuunnistusnäkemykseni – lippu on tasaisen alueen (suota / kanervikkoa) reunassa ja pistekumpareen ja tuon tasaisen alueen välissä on korkeuskäyrä, joten lipun pitäisi olla noin metri ylempänä. Katsoin tuon vastaamani kukkulan olevan myös pieni kumpare, jonka eteläjuuri on tasaisen alueen reunassa.
    Jalkasuunnistuksessa, jonka mukaisesta lipun asettelusta kuvasuunnistuksessa oli kyse, lippu todennäköisesti asetettaisiin maastoon tekemälläsi tavalla eikä se silti olisi väärässä paikassa.
    Ehdotankin, että tulevissa kuvasuunnistuksissa käytetään kuvallisia rastinmääritteitä sanallisten sijasta, kyllä suunta rastilipulle myös sopii ruudukkoon.”

    Toukokuussa FinTrailO toisena päivänä Jukan radalla rastilla 9 oli pieni kumpare käyrän vieressä ja näkyypä kuvasuunnistuksessa olevan tänä vuonna kuvalliset rastinmääritteetkin.
« aihelistaan

Osallistu keskusteluun

tai aloita uusi keskustelu »

Jukka

Ethän ole robotti? Kirjoita yhteenlaskun vastaus alle.

viisi + kolme =