Keskustelu

« aihelistaan

Karttapullautin


  • nimimerkki

    Jari

    18.4.2013 klo 21:41
    Tietäkö joku että millä config filen parametrillä ja arvolla karttapullauttimella voi luoda käyrät 1m tai 0,5m käyrävälillä ?

  • nimimerkki

    Jukka

    18.4.2013 klo 22:04
    Ylläpitäjä on muokannut tätä viestiä.
    Tarkempaa käyrästöä voi tehdä ainakin peukaloimalla lähtötiedostoa (xyz). Kertomalla korkeusarvon kahdella tulee käyräväliksi 1,25m. Muutos tulee seuraavalla komennolla:
    las2las.exe -i alkuperäinentiedosto -o haluttutiedosto -scale_z 2

    Kertomalla itä- ja pohjoiskoordinaatit kahdella tulee gridista tuplasti tarkempi jne.

    Nuo ovat luotettavalta taholta saamaani tietoa, mutta korostan, että itse en ole kokeillut.

    Kuinka ollakaan, työkoneeni tuossa juuri pullauttelee kolmatta tuntia. Käytän erään kevään kansainvälisen kisan kartan pohjana pullautettuja 30 cm dxf-käyriä. Ne ovat ihan mahdottoman hyvä apu. Koko ajan tiedän alle 3 m tarkkuudella, missä kohtaa olen maastossa, kun niitä luen. Ja taas korostan: pullautuskartta on hyvä, jopa erinomainen (ja halpa!) pohja-aineisto, mutta siinä on kokemusteni mukaan erittäin vähän valmista, jos ollenkaan.

    Jopa valmista aineistoa saa usean kunnan kantakartasta (kaavoituksen pohjakartasta). Jos teette taajamakarttaa, niin käykääpä teknisellä osastolla kysymässä pohjakarttaa DXF-muodossa. OCAD lukee sitä sujuvasti. Käänsin yhden Hesan palasen äskettäin. Se oli monin paikoin aivan uskomattoman kätevää ja valmista aineistoa, koska se on tehty oikeaoppisesti niin, että jokainen teema on omalla tasollaan (esim. julkisen rakennuksen seinä, ylipääsemättömän vesistön rantaviiva jne.).

    Kun tilaatte DXF-tiedoston, niin pyytäkää karsimaan sieltä esim. tekstit, numerot, maanalaiset johdot ym. suunnistuskartalle kuulumattomat tasot pois. Se pudottaa tiedostokokoa ja helpottaa ja nopeuttaa työtä paljon. Päätyöni puolesta tiedän, että joissain kunnissa tällainen karsinta (tasojen sammutus) voi viedä piiloon tärkeätäkin asiaa, jos karttaa on tehty huolimattomasti. Esim. samalla tasolla on polku ja viemärilinja tai rakennuksen harjaviiva ja katoksen reuna.


  • nimimerkki

    Lauri

    18.4.2013 klo 23:04
    Jukka, missä vaiheessa nuo komennot siis tehdään? Pullautuksen jälkeen vai jo ennen? Jos ennen, niin miten nuo komennot pääsee tekemään?

    Minä olen ollut tyytyväinen tähän mennessä noihin 0,3m käyriin, koska ne sopivat tosi hyvin sprinttikarttojen pohjiksi ja trailo-kisoihin tehtäviin karttoihin. Kesällä olisi kuitenkin tarkoitus tehdä normisuunnistuskarttoja, joissa 0,3m käyrästö on liikaa. 1,25m tai 1m käyrä olisi sopivampi.

  • nimimerkki

    Jari T

    19.4.2013 klo 08:25
    Kiitos Jukka. Testataan.

    Oma kokemus pullauttimen käytöstä on aivan sama kuin Jukallakin. Tämä täällä länsi- ja lounaissuomessa. Laajapiirteisillä vaara- ja mäkialueilla pullautin tuottaa valmiinpaa aineistoa.

  • nimimerkki

    Jukka

    19.4.2013 klo 10:08
    Kp:n omat ohjeet alkavat näin: Karttapullautin accepts xyz file with classification (xyzc). las2txt from lastools
    http://www.cs.unc.edu/~isenburg/lastools/
    can make the conversion, from command line:
    las2txt -i yourinputfile.laz -parse xyzc -o youroutputfile.xyz

    Eli ensin lataat LAStoolsin sivulta ohjelmat las2txt ja las2las. Sitten ekalla muutat MML:lta lataamasi LAZ-tiedoston XYZ-tiedostoksi em. komennolla. Sitten muutat skaalaa komennolla
    las2las.exe -i alkuperäinentiedosto -o haluttutiedosto -scale_z 2

    Sitten pullautat XYZ-tiedoston.

    Noin se on tarkoitettu menevän. Eilen en kyllä saanut XYZ-tiedostoa pullautettua, vaikka en muokannut sitä mitenkään. LAZ kyllä pullahti.

  • nimimerkki

    Jukka

    19.4.2013 klo 14:44
    Lisää tietoa: Pullauttimen ini-tiedostoon voi muuttaa asetukseksi coordzfactor=2.

    Sillä käyrävälistä tulee 1,25 m.

    Tästäkään minulla ei ole omia kokemuksia enkä aio siis esiintyä Kp:n asiantuntijana enkä edes aktiivikäyttäjänä.

  • nimimerkki

    Lauri

    19.4.2013 klo 15:32
    Kiitokset noista, eiköhän noilla pääse peruskäyttäjäkin eteenpäin. Olen hevijuuseri B-sarjalainen, eli en ole tarvinnut vaihtaa asetuksia alkuperäisistä, mutta tehnyt jo noin 30 pullautusta.

  • nimimerkki

    Jari

    23.4.2013 klo 09:17
    Korkeusakselin (Z) skaalaus ei ollut toimiva keino.

    Laskin pullauttimella 0,5m (z factor=5) käyrävälejä tehokkaalla koneella 26h (mm 8Gb muistia). Lopputulos oli se että kartta oli täynnä jyrkänteitä (mustaa) ja pistekumpareita, vaikka määritin jyrkänne parametrikin 5.kertaisiksi (cliff1=5, cliff2=6,cliff3=12), pistekumpareen samoin (knoll=5), kasvillisuus korkeudet jne.

    3 km2 alueen käsittelyssä muistin käyttö oli suurimmillaan 1,45Gb. Jälkeenpäin tämä on tietty ymmärrettävää kun korkeudet skaalataan 5-kertaisiksi.

    Laitan Ryypölle pyynnön että josko hän virittää pullautinta siten että ini-tiedostossa olisi myös kartan mittakaava ja korkeuskäyrä parametrit.

  • nimimerkki

    Jukka

    23.4.2013 klo 12:45
    Olisi ehkä pitänyt aineiston mittakaavaa ensin suurentaa 5-kertaiseksi? Ei ole mielestäni kannattavaa laskea pullautuskarttaa (PNG) 0,5 m käyrävälille, koska normaaliparametreilla saat 0,3 m käyrät DXF:nä joka tapauksessa. Niissä ei ole pullautuskartan muotoilua, vaan kulkevat vaakasuoraan.

  • nimimerkki

    Lauri

    24.4.2013 klo 18:35
    Joo mullaki oli samanlaiset tulokset kuin Jarilla, kun yritti saada 1,25m käyräväliä. Ryyppökin sitä sanoi jossain foorumilla, että sitä ei ole suunniteltu alle 2,5m käyrävälin pullautukseen.

    Tänään kuitenkin latailin OL-laserin, jolla on siis mahdollista saada käyrävälit sellaiseksi kuin haluaa. Näyttäisi toimivan ja käyrät saa suoraan ocad-tiedostoksi. Oma kone tosin on niin pieni, että 3x3km2 tiedoston pyörittäminen on vähän hidasta. Olikohan Pepillä tähän joku vinkki (eli pystyykö tuota tiedostoa jakamaan osiin)?

    OL-laserin voi latailla täältä http://oapp.se/Applikationer/OL_Laser.html


  • nimimerkki

    Lauri

    24.4.2013 klo 18:41
    Tässä vielä kaverin taktiikka tehdä tietokonekartoitusta:

    1) laserkeila-aineistosta OL-Laser ohjelmalla käyrät, kasvillisuus, relief, slope, intesity ym. kuvat,
    2) ne OCADiin (koordinaatteihin sidottuina),
    3) pullauttimella vielä yksi taustakartta,
    4)siitä sitten siistit käyrät OCADiin,
    5) vääräväri-ilmakuva vielä OCADiin,
    7) lopulta vielä maastotietokanta OCADiin. Sit hieman siistimistä, symboleiden muuttamista oikeiksi, kuvionrajojen piirtelyä, aukkojen ja tiheikköjen piirtelyä. Tuloksena 1km2 pikakarttaa reilussa tunnissa.

  • nimimerkki

    Jukka

    24.4.2013 klo 19:07
    Tuo on hyvä tapa tehdä Laurin sanoin "tietokonekartoituksena pikakartta", joka on varmasti monin paikoin asiallinen pohja-aineisto, kun vaiheena 8 on vielä pohjoissuuntaan kääntäminen (joo joo, selvä asia kaikille...). Ylimääräisenä vaiheena 0 voisi vielä kilauttaa kuntaan ja kysyä, mitä siellä on tarjolla numeerisena.

    Suunnistuskarttaa tai sprinttisuunnistuskarttaa tuosta ei tule. Yleistysaste on keilausdatassa ainakin liian tarkka (vaikka Kp korjaa sitä) ja ja toisaalta maastotietokanta on aivan liian löysä, koska peruskartta on varsin yleistetty monelta osin sisältönsä ja symboliensa myötä (esim. teiden leveys, rakennusten pienmuodot jne.) Tämä minun on pakko varoittaa jo ihan "liittojen karttamiehenä".

    Lauri ja muut karttoja tehneet tämän tietävät kokemuksestaan ja tiedoillaan, mutta aloittelijat ja tietokoneiden käyttöön innostuneet, mutta maastokartoitusta vähän tehneet eivät välttämättä. Just kuulin juttua suunnistusnörttijengistä, joka valtavassa innostuksessaan oli pullauttanut varmaan koko maakunnan ja lisänneet kuvaan kaikenlaista saatavissa olevaa aineistoa ja luulleet, että valmista tulee. No olivat sitten verranneet ammattilaisen tekemään sprinttikarttaan. Suurin innostus oli laantunut.

    Suomessa ja maailmalla s-karttojen oikean yleistämisen opettaminen, selittäminen ja ohjeistus on vaikeaa, muttei mahdotonta. Ylitarkka laserpohja ja alitarkka maastotietokanta eivät tästä aiheesta puhumista helpota, mutta antavat siihenkin mainion pohja-aineiston (!)

    Nyt just lähden tekemään palasen kartta. Laserkäyriä on käytössäni ainakin 3,3-kertainen määrä tarpeeseen nähden. "Tuokin töyssy olisi kiva kuvata, mutku ei se ole kuin 40 senttii korkee".


  • nimimerkki

    Jari

    25.4.2013 klo 12:56
    Jukka on tuossa oikeassa ettei kovin hyvää valmista synny automaattisesti. "Ylikartoittaminenkin" on erittäin vahingollista.

    Minä haluan käyttää täällä tasamaalla 0,5m käyräväliä kartoituksen apuna, sillä se antaa hyvän sijaintitarkkuuden käyrien kululle, mm apukäyränotkoille tai nenille. Lopulliseen karttaan tuleva 2,5m käyrä voi uida hyvinkin yhden 0,5m käyrän verran molempiin suuntiin. Jokainen ymmärtää että 2,5m käyräväli on 3m nyppylöissä erittäin epätarkka. Välillä absoluuttinen käyrä (korkeustaso) kulkee alhaalla, välillä ylhäällä - koskaan se ei kuvaa kukkulan kokoa siten miten suunnistaja sen näkee.

    Hyvä vinkki Lauri tuo Ol laser,sitä en olekkaan testannut pariin kuukauteen.

  • nimimerkki

    Pepi

    27.4.2013 klo 23:08
    Las-tiedoston voi jakaa pienempiin ruutuihin Lastools-työkalusarjaan kuuluvalla Lastile-suodattimella.

    Yhden neliökilometrin käsittely on jo ratkaisevasti nopeampaa kuin yhdeksän. Omalla koneellani OL-laser vääntää siihen puolen metrin käyrät nokialaismaastossa (korkeusero 70 m) sekunneissa. Koneeni on kyllä aika uusi, enkä oleta monellakaan olevan yhtä nopeaa. SSD-muisti on avainsana. Vanhalla koneellani olisi kerinnyt menemään kuppilaan lounaalle tulosta odottaessa.

  • nimimerkki

    Jagge

    2.5.2013 klo 11:35
    Kun normaali 2.5m käyrävälin pullautus on tehty ja temp hakemistossa on kaikki valitiedostot olemassa, voi minkä tahansa käyrävälin dxf käyrät tehdä komennolla (tässä 0.5m)

    pullauta xyz2contours 0.5 xyz2.xyz null contours05.dxf

    tuollaisella komennolla on myös ne 0.3 m käyrät on tehty, ne jotka siellä hakemistossa aina on valmiiksi.

    ini tiedsoton smoothing -parametrien mukaisen smoothauksen voi tehdä komennolla

    pullauta smoothjoin

    inputti on aina out.dxf, outputti out2.dxf.

    Esimerkiksi 0.626 ohuet käyrät ja paksummat 5m käyrät voi tehdä näin:

    pullauta xyz2contours 0.625 xyz2.xyz null out.dxf
    pullauta smoothjoin
    copy temp\out2.dxf contours625.dxf /Y
    pullauta xyz2contours 5.0 xyz2.xyz null out.dxf
    pullauta smoothjoin
    copy temp\out2.dxf contours5.dxf /Y

    Kun lataa ocadiin syntyneet contours625.dxf ohuella ja contours5.dxf paksummalla käyrällä ja kaveriksi kumpareenetsintäalgoritmin löytämät kumpareet temp\detected.dxf violetilla ja taustalle vielä keltainen ja maastotietokantaa, niin siitä tulee tuon näköistä: http://sphotos-a.ak.fbcdn.net/hphotos-ak-snc6/p480x480/166277_643073469042120_1739562332_n.png
    Smoothing arvo inissä oli tuossa 0.15

  • nimimerkki

    Jari T

    4.5.2013 klo 18:16
    Kiitos Jarkko. Nämä oli tervetulleita lisäohjeita !

    /jari
« aihelistaan

Osallistu keskusteluun

tai aloita uusi keskustelu »

Karttapullautin